Tuulivoimaloiden havainnekuva

Tuulivoimaloiden havainnekuva

Muistutus Joutsjärvelle suunniteltujen tuulivoimaloiden Rakentamiseen

Tämä vetoomus jätettiin Marketta Kitkiöjoelle 26.6.2014. Liitteenä on yli sadan (100) allekirjoittaneen joukko. Dokumentti on kirjattu Sysmän aihetta käsittelevään viralliseen dokumenttijärjestelmään (diaari).

Joutsjärvelle suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentaminen merkitsisi:

Jättimäiset tuulivoimalat hävittäisivät rauhallisen maalaismaiseman ja tilalle tulisi suuri ja meluisa energiantuotannon alue. Melun aiheuttaman uhka ihmisten terveydelle ja asuinviihtyvyydelle edellyttävät, että voimaloiden ympärillä pitäisi olla kahden kilometrin säteinen alue, jossa ei ole asutusta. Kuljetuksia varten voimaloille olisi rakennettava tiet, joiden leveys olisi 8-12m, lisäksi puustoa poistettava erityisesti kaarteissa ja teiden kestettävä 200 tonnin raskaat kuljetukset.  Talvella tuulivoimaloiden alue tulisi vaaralliseksi liikkua voimalan lavoista irtoavien jäälohkareiden vuoksi. Em. ympäristöhaitat aiheuttavat haittaa alueen myöhemmälle kaavoitukselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle.

Maisemaa hallitsevat tuulivoimalat häiritsevät ympäristöään normaalista poikkeavilla valoillaan. Voimalat aiheuttavat valoisaan aikaan varjovälkettä, jonka on todettu häiritsevän voimalan lähellä asuvia ja työskenteleviä 1-3 km päähän voimalan koosta riippuen. Pimeällä häirinnän varmistavat erittäin tehokkaat kymmenien kilometrien päähän näkyvät vilkkuvat lentoestevalot, jotka aiheuttavat elosalamoinnin kaltaisen valosaasteen vuoden jokaiselle hämärälle ajanjaksolle (liite 3).

Tuulivoimaloiden melusta haitallisimpana pidetään voimakkuudeltaan vaihtelevaa matalataajuista huminaa. Viime vuosina näkemykset tuulivoimaloiden melun ulottuvuudesta ja luonteesta ovat muuttuneet oleellisesti ja entistä pitempiä suojaetäisyyksiä on alettu vaatia voimaloita sijoitettaessa. Syynä ovat olleet rakennetusta voimaloista saadut kokemukset sekä voimaloiden koon kasvusta johtuva meluhaittojen raju kasvu. Pari vuotta sitten johtava ääniasiantuntija Vesa Viljanen on kirjoituksessaan esittänyt, että 3 MW tuulivoimaloiden sijoituksessa on vaadittava vähintään 1,5 km etäisyyttä asuntoon. (Turun sanomat 6.4.2011). Liite 1. Vuonna 2013 tuli tietoon Sosiaali- ja terveysministeriön kanta, jonka mukaan tuulivoimaloita ei pidä rakentaa alle kahden kilometrin päähän asutuksesta (liite 4). 

Tuulivoimakriittisen kansalaisyhdistyksen kannanotossa tuulivoimamelun mallintamiseen ja mittaukseen(2.5.2013/KN) (liite2 sivu 23) pidettäisiin yksinkertaisimpana määrittää suoraan minimietäisyys asutukseen nykyisten dB-perusteisten raja-arvojen ja niiden mallinnuksen kautta saatavien etäisyysarvojen asemasta. Yhdistyksen esityksen mukaan nykyisten 2-3 MW:n voimaloiden osalta se voisi olla vähintään 2,5 km luokkaa ja lukuisten voimaloiden ollessa kyseessä ainakin 3,5-4 km. Uusien viranomaisten ohjeiden mukaan tuulivoimaloiden meluntorjunta tulee ensisijaisesti perustua niiden sijoittamiseen riittävän etäälle asunnoista.

Porissa käyttöönotetut kaksi isoa tuulivoimalaa ovat olleet viime aikoina paljon julkisuudessa lähiasukkaille aiheuttamiensa melu- ja valohaittojen vuoksi. Voimalamelusta yllättyneet asukkaat kuvaavat ääntä ”ihan kuin suihkari lentäisi yli” (liite 3). Voimaloiden tapauksessa kyseessä ei ole vain yksittäinen ylilento, vaan lähes tauotonta ylilentoa vuoden jokaisena päivänä.  Voimakkaiden vilkkuvien lentoestevalojen aiheuttamaa haittaa verrataan elosalamointiin. Poriin rakennetuilla ja Joutsjärvelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla on yhteisenä piirteenä se, että lähimpien vakituisten asuntojen etäisyys isosta voimalasta on vain 500-800 metriä.  Porissa voimalayhtiö ja rakentamisesta päättäneet ovat joutuneet todelliseen myrskynsilmään. Kunnallisvalituksia on jo nyt tullut pitkälti toista sataa. Hyvän lomapitäjän maineessa olevan Sysmän ei kannata tehdä samaa virhettä.

Liitteessä 2 on koottu tutkimustietoa meluun liittyen. Kannanoton sivuilla 9-10 todetaan mm. seuraavaa: ”Äskettäin julkaistussa suomalaisessa laajassa katsauksessa ”Melulla on moni vaikutuksia terveyteen” todettiin, että suomalaisesta väestöstä 38% on meluherkkää. Nämä henkilöt kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön. Meluherkkyys on biologinen ja ainakin osin periytyvä ominaisuus, johon kyseinen henkilö ei voi suuresti vaikuttaa. Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualttius on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä. Esimerkiksi Alankomaissa toteutetussa tutkimuksessa tuulivoimaloiden melun raportoitiin johtavan yöllisiin heräämisiin melutason ylittäessä 40 db.  Uudessa Seelannissa tehty selvitys osoitti, että alle 2 km päässä voimaloista asuvilla henkilöillä elämisen laatu ja erityisesti unen laatu oli huonompi kuin kauempana asuvilla”. Kannanoton s. 14 todetaan myös seuraavaa: ”Vuonna 2010 julkaistussa artikkelissa Wind turbine noise,sleep and health, Hanning esitti keräämässään aineistossa mm., että yli 2 MW turbiineilla suositusetäisyys asutuksesta tulisi olla yli 2 km. Kuten hyvin tiedetään nämä etäisyysvaatimukset eivät täyty Joutsjärven ympäristössä, vaan melualtistusalueen sisään jää niin vakituisia asukkaita kuin rantakaavoitetulla alueella olevia vapaa-ajan asukkaita. On oletettavissa, että nämä asukkaat ovat vaarassa altistua terveyttä vaarantavalle melulle, mikäli voimalat rakennetaan. 

Melu ja valosaaste sekä maiseman pilaantuminen eivät olisi ainoita haittatekijöitä lähialueen asukkaille. Tuulivoimalat merkitsevät myös rahallisia menetyksiä. Asuntojen arvot tulisivat putoamaan voimalan läheisyydessä. Erityisesti vapaa-ajan asuntojen kohdalla tuulivoiman tuottamat haitat tai jo pelkkä uhka niiden tulosta voivat merkitä kymmenienkin prosenttien arvon alentumista kiinteistöön. Vapaa-ajan asunnon ostajat hakevat luonnon rauhaa. Tällaisia kohteita on muualla tarjolla. Tuulivoimakohteet Sysmässä jätetään väliin. Tuulivoiman rakentamisesta muille aiheutuvaa arvonalentumista ei voida mitenkään pitää yleisten oikeudenmukaisuuskäsitysten mukaisena eikä hyväksyttävänä.

Tuulivoimaloiden vaikutusaluilla on havaittu karjan ja muiden kotieläinten vauhkoontumista voimaloiden melun ja poikkeavien valojen vuoksi. Tästä aiheutuu välitöntä suoraa haittaa alueen eläintiloille. Tuulivoimaloiden merkittävimpänä linnustovaikutuksena pidetään häirintä- ja estevaikutusta lintujen pesimä- ja ruokailualueilla. Häirintä voi johtaa lintujen siirtymiseen pois alueelta tai voimalarakentamisen vaikutuksesta sopivat elinympäristöt voivat hävitä. Rekolan lahdella on järven yksi merkittävistä vesilintujen pesimäpaikoista sekä sorsien ja hanhien muuttomatkojen levähdysalueista. Tuulivoimaloiden rakentamista muuttolintujen päämuuttoreiteille ja levähdyspaikkojen läheisyyteen tulee välttää. Maalla voimaloiden lähellä on mm.  alueellisesti uhanalaisten metsäkanalintujen pesimäalueita. Alueella tavataan EU:n lintudirektiivin liitteessä suojeltaviksi linnuiksi mainittuja lintuja: metso, teeri, pyy, ruskosuohaukka, kuikka, laulujoutsen ja kaulushaikara.

On yleisesti tiedossa, että tuulivoiman rakentamiseen parhaat alueet löytyvät rannikoilta ja tunturialueelta. Sisämaassa tuuliarvot ovat selvästi huonommat. Tuulivoimaloita onkin vielä sisämaassa vähän. Päijät-Hämeen alueesta on tehty selvitys, mihin tuulivoimaloita kannattaisi rakentaa. Selvityksessä löydettiin 17 tuulivoimalle soveliasta kohdealuetta. Joutsjärvi ei ollut mukana voimaloiden otollisten alueiden listalla. Eikö voimalat , jos niitä ylipäänsä on mielekästä rakentaa sisämaahan, pitäisi rakentaa tuulivoimalle otollisille alueille ja jättää ”hylkylistalle” jääneet alueet rauhaan?

Me allekirjoittaneet Sysmän asukkaat, loma-asukkaat ja kiinteistönomistajat vastustamme tuulivoimalan/-voimaloiden rakentamista Rekolan vuorille ja niiden lähialueille. Vaadimme, että tuulivoimalarakentamisesta luovutaan mitä pikimmin ja täydellisesti.

Sysmässä 23.06.2014 

Allekirjoittajat (yli 100 kappaletta) ” Ei tuulivoimaloita Joutsjärvelle” erillisenä liitteenä

Liitteet:
1. Turun Sanomat 6.4.2011 johtava ääniasiantuntija Vesa Viljanen kirjoitus ”Melun takia tuulivoimalat sijoitettava yli kilometrin päähän asutuksesta”
2. Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kannanotto tuulivoimamelun mallintamiseen ja mittaukseen 2.5.2013
3. Iltalehti 5.4.2014 Asko Tanhuanpään kirjoitus: ”Asukkaat: Meitä on vedetty höplästä”
4. Ministeriö havahtunut tuulivoiman terveysriskeihin. Ajankohtainen kakkonen 12.11.2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti