Tuulivoimaloiden havainnekuva

Tuulivoimaloiden havainnekuva

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Muutkin tuulivoimahankkeet vastatuulessa

Muutkin Sysmän tuulivoima-alueet ovat vastatuulessa. Kalkkisten-Karilanmaan-Lahdenpohjan tuulivoimala-alue Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksessa on saanut oman sivustonsa, jota ylläpitää Mirja Metsälä.


Tuulivimma Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen liitto on saanut ympäristöministeriöltä rahaa tuulivoiman edistämiseen (Tuulivoimakaavaan tukea). Päijät-Hämeessä onkin tällä hetkellä vallalla eräänlainen tuulivimma. Tuulivoima-alueita ollaan kaavoittamassa esimerkiksi Sysmän ja Asikkalan seudulle mittavasti.


Kuvassa on piirretty punertavalla värillä 5 kilometrin ja sinertävällä värillä 10 kilometrin vaikutusalueet. Voitte arvioida miltä Asikkalan ja Sysmän seudut jatkossa näyttäisivät: TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista.

Aiemman kaavaselostuksen liitteenä oli näkyvyysanalyysi. Alla olevassa kuvassa vihreällä näkyvät ne paikat, jonnet tuulivoimalat toteutuessaan näkyisivät Sysmän ja Asikkalan seuduilla:


Lisäksi on huomioitava, että jotkut kunnat ovat antaneet rakennuslupia jopa yhdeksän tuulivoimalan tuulivoima-alueille kaavojen ohitse. Eli mainittu kuva ei kerro kaikkia paikkoja, jonne tuulivoimaloita voi Sysmän ja Asikkalan seuduilla nousta.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Sysmän hankkeen avoimuus ja demokraattisuus

Sysmän hankkeen avoimuudesta ja demokraattisuudesta on avattu kysely. Tervetuloa kertomaan näkemyksesi. Hankkeen edistymistä on kuvattu täällä ja täällä.

Tulokset (30.4.2015) on nyt julkaistu täällä.
Kysely on edelleen avoinna, joten voit edelleen vastata ja kertoa näkökantasi hankkeesta ja sen etenemisestä. 

Valokuvia Suomen tuulivoimaloista


Miltä tuulivoimalat ympäri Suomea näyttävät? Katso valokuvia valmiista voimaloista Suomessa.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Pyhäjoen Mäkikankaalla tuulivoimasta katkesi lapa

Pyhäjoen Mäkikankaalla maaliskuussa 2015 käyttöönotetusta tuulivoimalasta on katkennut lapa (TVKY: Pyhäjoen Mäkikankaalla tuulivoimalasta katkesi lapa).

Talousnäkökulmia liittyen Rekolanvuoren tuulivoimapuistoon

Toimitimme Sysmän kunnanhallitukselle ja tekniselle lupajaokselle omien selvitystemme lopputulokset liittyen tuulivoimapuiston talousnäkökulmiin. Näkemyksemme löytyy seuraavan linkin takaa.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Mitä syyskuun 2012 ja syyskuun 2014 välillä tapahtui?

Syyskuu 2012

Sysmän kunnanhallitus jättää Päijät-Hämeen maakuntakaavaan neutraalin ja hyvin perustellun lausunnon. Lausunnossa kerrotaan esimerkiksi seuraavaa:
  • ”Tuulivoimapuistoalueet eivät saa häiritä vakituista- eikä vapaa-ajan asutusta. On tarpeen, että tuulivoimapuistoihin varattujen alueiden kelpoisuutta tarkastellaan huolellisemmin.”
  • ”Päijät-Häme on merkittävä mökkimaakunta, ja vapaa-ajan asukkailla on erittäin suuri merkitys alueen elinvoimaisuudelle. Esimerkiksi Sysmän kunnan asukasmäärän ja kaupan liikevaihdon voidaan todeta kolminkertaistuvan lomakauden aikana, verrattuna talviaikaan. Tulevaisuudessa vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhä enemmän aikaa, joten palvelujenkin kysyntä kasvaa maakunnassa entisestään. Loma-asuminen tuo alueelle runsaasti ostovoimaa ja vilkastuttaa muutoinkin alueita. Usein vapaa-ajan asunnoille tai loma-asumispaikkakunnalle muutetaan asumaan myöhemmin myös vakituisesti, mikä on tarpeen asukasluvun ylläpitämiseksi harvaan asutulla maaseudulla.”

Heinäkuussa 2013

Sysmän kunta allekirjoittaa vuokrasopimuksen tuulivoimaloiden rakentamista varten

Tammikuussa 2014

Sysmän taloussuunnitelma vuosille 2014 - 2016 sisältää strategian, jonka mukaan:

Kesäkuu 2014

  • Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoelle ojennetaan Rekolan tuulivoimahanketta vastustava addressi varustettuna yli sadalla nimellä. Yli 90% tavoitetuista henkilöistä vastusti hanketta.

Elokuu 2014

  • Sysmän kunta allekirjoittaa vuokrasopimuksen, jossa "Vuokranantaja [Sysmän kunta] kannattaa ja edistää Sysmän Rekolanvuoren tuulivoimahanketta"

Syyskuu 2014

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen on käynyt "tuulivoimakoulutuksessa." Järvinen pitää esityksen, jossa referoi ilmeisesti joltain voimayhtiöltä saamaansa materiaalia:
  • Järvinen puhuu tuulivoimasta ratkaisuna Sysmän sähköomavaraisuuteen
  • Järvinen vertaa tuulivoiman maisemahaittaa rantapuuhun
  • Järvinen virheellisesti toteaa, ettei kunta ole vastuussa omalle maalleen rakennetusta voimalasta
  • Järvinen pitää tuulivoimaa ratkaisuna energiapoliittiseen tilanteeseen ”Mitä jos joku laittaa sähköhanan kylmällä pakkasella kiinni” (tuulivoima on äärimmäisen huono tällaiseen tilanteeseen)
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki
  • Vastauksena yleisöstä tulleeseen kysymykseen kiinteistöjen arvonalenemisesta:
    ”Yritin epätoivoisesti etsiä Ari Meinanderin vastausta”
  • ”Muistan, että hän viestissään maitsi, että mahdollisesti...”
  • ”Valitettavasti en onnistu löytämään...”
  • ...mukaillen ”Ruotsissa on kuulemma tehty tutkimus, jossa tuulivoimapuistojen ympärillä ei tapahtunut kiinteistöjen arvonalenemista. Minulla ei ole tutkimusta”

 Kysymykset

  • Mitä tapahtui syyskuun 2012 ja syyskuun 2014 välillä?
     

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Tuulivoimaloiden mittasuhteet

Tässä muutama kuva tuulivoimalan mittasuhteista

Tuulivoimala on korkean mäen päälle rakennettu yli 200 metriä korkea teollisuuslaitos. Se näkyy hyvällä säällä kymmenien kilometrien päähän.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tuiki tuiki tuulivoimala



Tuulivoiman lentovaloista on puhuttu jonkin verran, mutta harvalla on niistä omakohtaista kokemusta. Ihmisen silmä toimii siten, että mitä pimeäpää on, sitä selvemmin pienikin valo erottuu. Tästä johtuen tuulivoiman lentovalot eivät häiritse mittavasti taajamassa tai muussa ympäristössä, jossa on paljon taustavaloa. Tuulivoimaloiden lentovalot häiritsevät eniten, jos ympäristössä ei ole mittavaa valaistusta.

Kävimme kuvaamassa suomalaisia tuulivoimaloita Oulun ja Kemin välillä. Tässä muutama video:
Näillä videoilla kamera ei pysty samaan erottelukykyyn kuin ihmisen silmä. Pimeässä ympäristössä tuulivoimalan valot häiritsevät silmää paljon pahemmin kuin videolta käy ilmi. Kuinka laajalle alueelle valot sitten näkyisivät? Todennäköisesti samalle alueelle kuin voimalat yleensäkin:

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Satubussit

Tuulivoimafirmat ovat kyydinneet ja kestinneet päättäjiä bussikyytien avulla. Hauska kuvaus näistä bussikyydeistä löytyy täältä (TVKY: Satubussi).

torstai 16. huhtikuuta 2015

Tuulisadun älykkäät voimalat

Tuulivoimaloilla tuntuu olevan kummallinen kyky hiljentyä ennen kuin vieraat tulevat niitä kuuntelemaan sovitulle käynnille (Älykkäät voimalat).

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Maisemalla on suuri arvo

Käymme uudessa kirjoituksessa läpi maiseman arvoa vapaa-ajan rahankäyttöä ohjaavana tekijänä (Maisemalla on suuri arvo).

Mittasuhteiltaan vapaa-ajan rahankäyttö on 50 - 100 kertaa tuulivoimaa suurempi kuntien kannalta. Sysmässä vapaa-ajan asukkaat työllistävät suoraan tai välillisesti satoja ihmisiä.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Tuulivoimayhtiöiden taloussatu

Sysmälle ja monelle muulle kerrottu tuulivoimayhtiöiden toimesta taloussatu:
  • "Saatte tuloja reilut puoli miljoonaa euroa elinkaaren aikana per turbiini (yhteisövero + kiinteistövero)"

Tämän jälkeen iskee vimma saada mahdollisimman monta ja mahdollisimman suurta voimalaa pystyyn kunnan alueille.


 Valitettavasti kumpikaan argumentti verotuloista ei päde eli ollaan mikä-mikä maassa. On luvattu 500% - 1000% enemmän rahaa kuin on tulossa. Tämä huijaus ei koske kaikkia kuntia, mutta tästä syystä hanketta on Sysmässäkin edistetty suurella vimmalla. Lisätietoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoituksistamme:
Jos jatkuvia tuloja oikeasti olisi esimerkiksi 4-5 miljoonaa euroa Sysmän kunnalle, niin hankkeen mielekkyydestä voisi keskustella. Mutta todellinen arvio toteutuneiden tuulivoimapuistojen kiinteistöverojen pohjalta tehtynä on lähempänä 0,4 - 0,8 miljoonan euron haarukkaa 10-20 vuoden kuluessa.

Sellaisen pikkusumman ei ole järkeä uhrata sellaisen summan tähden luontoarvoja, aiheuttaa kaavasotkua, maksaa Otamonporttilaisille korvauksia, menettää tulevia tonttikauppoja, aiheuttaa terveyshaittoja, aiheuttaa jättimäiset maisemamuutokset, jne. Haitat ovat paljon suuremmat Rekolanvuorella. Otamonportista on jo reklamoitu ja vahinkoa on tulossa kunnalle.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Yhteisövero onkin nolla euroa kunnalle

Tuulivoimayhtiöt ovat kertoneet kunnille, että tuulivoimaloista on kanavoitavissa mittavat yhteisöverot kunnan alueelle. Kunnille on luvattu satoja tuhansia euroja jokaista tuulivoimalaa kohden tuulivoima-alueen elinkaaren aikana. Kokonaisuutena yhteisöveroa on siis luvattu tuulivoima-alueen elinkaaren aikana miljoonia euroja.

Todellisuudessa euroja on tulossa tyypillisesti nolla euroa. Eli ei yhtään.



Lopputulos on aivan sama, on kuntaan perustettavan yrityksen omistaja mikä tahansa yhtiö, sillä kunnan yhtiö on omistajakonsernin tytäryhtiö. Konsenisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan yhteen ja jaetaan kuntakohtaisten henkilöstömääärien suhteessa. Jos vakituista henkilökuntaa ei ole, Suomen valtio ei palauta kuntaan yhteisöveroja ilman työntekijöitä.

Heikoimmassa asemassa ovat sellaiset kunnat, joissa maanvuokrasopimuksessa on määritelty, että vuokralainen voi siirtää sopimuksen eteenpäin kuulematta maanomistajaa. Tällöin seuraava omistaja voi olla vaikkapa veroparatiisiyhtiöitä. Tällöin verosuunnittelu on viety erityisen pitkälle ja käytännössä yhtiöt ohjaavat yhtiörakenteensa avulla pääosan tuloistaan alhaisen verokannan maihin, ja maksavat korkean verokannan maihin kuten Suomeen vain nimellisen vero-osuuden.

Tosin tässäkään tapauksessa ei ole mitään menetettävää, sillä ilman työntekijöitä kunnan yhteisövero-osuus on joka tapauksessa nolla.

Esimerkkejä:
  • Honkajoki saa yhteisöveroa nolla euroa nyt ja tulevaisuudessa
  • Luhangassa paikallisen yhtiön pääomistaja on ulkomainen rahasto
  • Tuulivoima keskusteluilta. Soini 8.4.2015: https://www.youtube.com/watch?v=Z4T8LCbrc6E
    • Yhteisöveroasiasta kerrotaan videolla 01:46 alkaen
    • Huomio: Ilmatar-yhtiön edustaja esittää aiheessa perättömiä väitteitä yhteisöverosta. Hän on ilmeisen tietämätön verottajan tavasta jakaa yhteisövero.
      • Ilmatar on luvannut Somerolle 160 000 euron vuotuiset tulot pohjautuen väärään oletukseen yhteisöverosta Salon Seutu Lehdessä 27.3.2015
        • Todellinen summa on arviolta 28 000 euroa vuodessa eli on luvattu noin 600% liian suuret tulot
  • Toiselta toimialalta julkisuudessa ollut tunnettu esimerkki on yhtiö Saint-Gobain Weber Oy, jonka kotipaikka on Kärkölä ja on ollut joskus Päijät-Hämeen suurin veronmaksaja, mutta kriisikunta Kärkölä ei saa senttiäkään. Yleltä löytyy vuoden 2012 verotietojen yhteydessä asiasta  hyvä juttu esin haulla Yleisradion jutussa "täydellinen kupla yhteisöveron maksajissa", jossa kerrotaan:  
    "Täydellinen kupla yhteisöveron maksajissa on ranskalainen rakennusaineteollisuuden yritys Saint-Gobain Weber Oy Ab, joka verotietojen mukaan maksaisi Kärkölälle yhteisöveroa 4,8 miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa firmalla ei ole kunnassa yhtäkään työntekijää eikä se maksa senttiäkään yhteisöveroa."
     

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Faktaa vai fiktiota: aina tuulee jossain Suomessa

Sysmässä on levitetty "Aina tuulee jossain" väitettä - eli jos rakennat tuulivoimaa ympäri Suomea niin tuotanto ei koskaan laske kovin matalalle. Pitääkö väite paikkansa? Vastaus: ei pidä paikkaansa. Lue tarkemmin (TVKY: Myytinmurtajat - ainako tuulee jossain)