Tuulivoimaloiden havainnekuva

Tuulivoimaloiden havainnekuva

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Tuulivoimaloiden elinkaarisuunnittelusta - kuka maksaa tuulivoimalan purkukustannukset?

Yksi tuulivoimarakentamiseen liittyvä näkökulma, joka on viime aikoina noussut yhä useammin esiin julkisessa keskustelussa, on tuulivoimaloiden elinkaarisuunnittelu.

Koska laajamittainen tuulivoimarakentaminen Suomessa on suhteellisen uutta, tuulivoimaloiden elinkaaren loppuvaiheeseen ei aina ole osattu kiinnittää sopimusvaiheessa riittävästi huomiota. Maailmalla huhutaan olevan tuhansia hylättyjä käytöstä poistettuja tuulivoimaloita, joiden purkaminen ei ole kenenkään yksittäisen tahon intresseissä suurten purkukustannusten vuoksi. Hylättyjen voimaloiden lukumäärästä kiistellään, mutta keskustelu tuo esiin tärkeän näkökulman - mitä tapahtuu, kun voimalat vanhenevat ja niitä ei voida pitää enää tuotantokäytössä?

Tuulivoimalan keskimääräinen käyttöikä on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan 20-25 vuotta. [1] Useiden lähteiden mukaan todellinen käyttöikä ainakin vanhemmilla voimalatyypeillä on kuitenkin huomattavasti lyhyempi (esim. [2], [3], [4]). Osassa Suomeen rakennetuista tuulivoimapuistoista voimalat on ostettu käytettyinä, joten niiden jäljellä olevaa käyttöikää lienee hankala arvioida.

Tuulivoimalan purkukustannuksistakin on monenlaista tietoa; purkukustannukset ovat nykytiedon valossa vähintään 20 000 - 120 000 euroa [Yleisradio: 13.10.2015], mutta julkisuudessa on ollut laskelmia myös huomattavasti suuremmista satojen tuhansien eurojen kustannuksista [5][6].

MTK:n neuvo maanvuokraajille on, että vuokrasopimuksissa olisi syytä selkeästi sopia myllyn purkuvastuu tuulivoimayhtiölle [5]. Kuvio muuttuu haasteelliseksi tilanteissa, joissa tuulivoimaoperaattori menee konkurssiin tai siirtää sopimuksen kolmannelle osapuolelle, joka ei syystä tai toisesta pystykään kantamaan purkuvelvoitetta. Valtio on sitoutunut maksamaan tuulivoimalalle korotettua syöttötariffia 12 vuoden ajan käyttöönotosta [7]. Mitä tuulivoimatuotannon kilpailukyvylle sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi.

Ääritapauksessa tuulimyllyn purku voi jäädä maanomistajan vastuulle ja pahimmassa tapauksessa suurin osa maanvuokratuloista uppoaa tähän työhön [5] [8]. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä asia on otettu huomioon Rekolan tuulivoimapuiston valmistelutyössä. Julkaisemme mielellämme lisätietoja tähän liittyen mikäli niitä meille toimitetaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti