Tuulivoimaloiden havainnekuva

Tuulivoimaloiden havainnekuva

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Jään paiskautuminen voimaloista

Talvella tuulivoimalat ovat välillä täysin pysähtyneinä ja siipiin kertyy jäätä. Aiheesta kirjoittaa Raahen Seutu 19.3.2015 otsikolla "Jäänheittoa tutkittu vasta vähän." Kirjoituksessa todetaan, että jääkokkareet voivat paiskautua jopa 900 metrin päähän voimalasta.


Asiasta kertoo myös Lappeenrannan uutiset otsikolla "Muukon tuulivoimala heitti nyrkinkokoisia jäänmurikoita – naapurit huolissaan" (1.9.2015). Jotkut tuulivoimayhtiöt myös varoittavat jäävaarasta kuten EPV Tuulivoima.

Rauman kaupunki on selvityttänyt jäävaaraan liittyvää aihetta Ramboll Oy:llä. Rauman tilaama raportti on luettavissa täällä. Raportissa on mukana kartta, jossa todettu jäävaaran ulottuvan 900 metrin päähän voimaloista:


Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä liikkuminen jäävaaran aikana ei vaikuta hyvältä idealta.

Videoita jään muodostumisesta (Youtube), (Youtube), (Youtube), (Youtube), (Youtube).


Laskimme kuinka korkealle tuulivoimalan siivestä irtoava jääkokkare voi teoriassa lentää. Itse laskelma on ohessa taulukkona. Lähtötietoina ovat 150 metrin napakorkeus, voimalan sijoittaminen 60 metrin mäelle ympäröivään maanpintaan nähden, 72 metrin roottorin lapa ja 5.8 sekunnin kierrosaika.

Mikäli jääkokkare irtoaa optimaalisessa kulmassa (6.6 astetta mainituilla lähtötiedoilla), niin kokkare lentää 314 metrin korkeuteen napakorkeuden yläpuolelle. Tämä tarkoittaa 464 metriä voimalan tyven yläpuolelle. Ja vallitsevaan mäen ympärillä olevaan maahan nähden ollaan 524 metrin korkeudessa. Jos tältä korkeudelta kokkare putoaa alas, se saavuttaa 101,4 m/s eli 365 km/h nopeuden iskeytyessään maahan. Todellisuudessa ilmanvastus hiljentää menoa kappaleen muodosta riippuen.

Vertailun vuoksi maailman kovin jääkiekon lyöntilaukaus kulkee noin 50 m/s (180 km/h) ja kiekko painaa noin 150 grammaa. Tuulivoimalasta roottorin kärjen läheltä jääkimpale irtoaa noin 78 m/s nopeudella. Jääkiekko vastaa puolen kaljatölkin kokoista jääpalaa.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Rekolanvuoren hankkeen vastustus lähellä Suomen ennätystä

Sysmän tuulivoimahanke on herättänyt voimakasta vastustusta heti kun hankkeesta tihkui julkisuuteen tietoja. Tässä listattu Sysmän kunnalle tiedoksi saatettuja tilannekuvia ja argumentteja asiasta
  • Kesäkuu 26. päivä 2014: Rekolanvuoren tuulivoimahanketta vastustava addressi toimitetaan Sysmän kuntaan kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoelle henkilökohtaisesti. 
    • Addressin on allekirjoittanut toistasataa ihmistä ja se kirjattu Sysmän kunnan viralliseen diaariin. 
    • Nämä yli sata henkilöä edustavat yli 90% henkilöistä, jotka tuolloin tavoitettiin
  • Syyskuussa 2014: Sysmän kansankäräjillä esitetään runsaasti kysymyksiä hankkeen mielekkyydestä. Kyseessä on ainoa julkinen tilaisuus, jonka Sysmän kunta järjesti aiheesta vuoden 2014 aikana.
  • Marraskuussa 18.11.2014 tuulivoimayhtiön järjestämässä keskustelutilaisuudessa esitettiin runsaasti kritiikkiä hanketta kohtaan
  • Maaliskuussa 11.3.2015 keskustelutilaisuudessa järjestettiin käsiäänestys. Kaksi kättä tuki hanketta. Paikalla oli noin 200 ihmistä.
  • Maaliskuussa 13.3.2015 toimitettu kuulemisajan puitteissa 69 kuulemisvastausta hankkeeseen liittyen. Yksittäisessä kuulemisvastauksessa on jopa kaksikymmentä nimeä. Tämä on epävirallinen Suomen ennätys vastustajien määrässä hankkeen koko huomioiden (kuusi tuulivoimalaa).
  • Vuosien 2014 ja 2015 aikana on kirjoitettu kattava paketti mielipidekirjoituksia joissa vastustetaan hanketta pätevillä argumenteilla. Sysmän kunta ei ole vastannut esitettyihin kysymyksiin

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Sysmän Terrikorven tuulivoimahankkeesta jätetty kymmeniä valituksia

Rekolanvuoren tuulivoimahankkeen kuulemisajan puitteissa on jätetty 69 kuulemisvastausta. Kymmenissä hanketta vastustavissa kuulemisvastauksissa, joista osassa on jopa kymmenkunta allekirjoittajaa, on nostettu esiin mm. hakemuksen eri osa-alueita varten tehdyt analyysit, joita pidetään puutteellisina.

Saamiemme yhteydenottojen pohjalta arvioituna tuulivoimahankkeen vastustus on voimakasta ja hanke puhututtaa laajasti.

Maksetut mielipiteet

Tuulivoima-ala on ylikuumentunut ja käynnissä on kilpajuoksu viimeisistä paikoista syöttötariffina tunnetun yritystuen piirissä. Outoja piirteitä on listaultu esimerkiksi kansalaisjärjestön sivulla (TVKY).
Paljon keskustelua herättäneitä toimintatapoja on julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan käyttänyt myös Sysmään tuulivoimahanketta ajava toimija.


MOT:n mukaan tuulivoimayhtiö on yrittänyt rahalla maksaa sekä yksityisiä henkilöitä että kyläyhteisöjä muuttamaan mielipiteensä. Ohjelmassa esiintyvät kertovat kokemuksistaan, miten kyläyhteisölle tarjottu rahapalkkio käänsi kyläläiset toisiaan vastaan. Katso Yleisradion ohjelma aiheesta (Yleisradio 24.11.2014).

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Sysmän tuulivoimalat herättävät keskustelua

Sysmässä järjestettiin keskustelutilaisuus tuulivoimalahankkeesta 11.3.2015 Sysmän Teatteritalolla klo 18-20. Kaupallisista toimijoista puheenvuorot käyttivät hanketta ajavat yritykset NWE Sales, OX2 sekä heidän kaksi alihankkijaansa (materiaalit Sysmän kunnan sivuilla).

Sysmän kunnan puheenvuoron piti kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ja hanketta arvioivan sosiaalisen median yhteisön puheenvuoron piti Tapio Pitkäranta. Sosiaalisen median yhteisöön on liittynyt Sysmän paikallisia asukkaita, vapaa-ajan asukkaita, kuntapäättäjiä ja useita yrittäjiä.

Eniten keskustelua herättivät tuulivoimaloiden havainnekuvat ja maisemavaikutukset, voimaloiden aiheuttama melu ja mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon. Tuulivoimayhtiön havainnekuvien mukaan 220 metriset tuulivoimalat eivät monessa paikassa juuri näy puiden takaa, vaikka ne sijaitsevat noin 60 metristen mäkien päällä. Asukkaat ihmettelivät, miten järven pinnasta 280 metrin korkeuteen korkeuteen kohoavat voimalaitokset eivät näy kuvissa. Sosiaalisen median yhteisö julkaisi Luhangan puistosta otettuja valokuvia, joissa voimalaitokset hallitsevat järvimaisemaa vielä viiden kilometrin päästä voimaloista:



Tapio Pitkäranta kävi sosiaalisen mediayhteisön tuottamassa materiaalissa läpi virhellisiä taloudellisia myyntipuheita, joilla tuulivoimahankkeita on monille kunnille myyty. Kiinteistöverotuottoa on yliarvioitu 300%, rakentamiskulujen hyötyä kunnalle noin 600% ja yhteisöveroa mahdollisesti vielä näitä enemmän. Lisäksi esityksessä kerrattiin haittatekijöiden vaikutuksia paikallisiin asukkaisiin, luontoon ja vapaa-ajan virkistyskäyttömahdollisuuksiin sekä kiinteistöjen arvoon.

Tuulivoimayrityksen edustaja Pasi Tammivaara kertoi, että yhtiö ei pysty rakentamaan Suomeen tuulivoimaa ilman syöttötariffin yritystukia.

Kunnanjohtaja esitti, että tuulivoimaloista voisi tulla Sysmälle nähtävyys. Asukkaat pohtivat Sysmän kilpailukykyä tällä saralla. Suomessa on rakennettu jo noin 300 tuulivoimalaa ja valmisteilla on lähes 3000 voimalaa. Lisäksi valtaosa tutkimustuloksista kertoo, että pääosa matkailijoista etsii luonnon rauhaa ja karttavat tuulivoimaloita. Tilaisuudessa matkailuyrittäjä esitti puheenvuoron ja epäili Sysmän matkailuvalttien olevan muita kuin tuulivoimaloita.

Keskustelua herätti myös Sysmän kunnan kaksoisrooli. Kunta on samaan aikaan myynyt Ala-Vehkajärven rannalta Otamonportissa vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja lomatontteja ja ollut omalta osaltaan mukana valmistelemassa tuulivoimahanketta. Tontin ostaneille tuulivoimahanke on tullut täytenä yllätyksenä. Järvimaisemaan sijoittuvan tuulivoimahankkeen vaikutuksilla kaavoitettujen tonttien arvoon ja potentiaalisten investointien määrään voi laskelmiemme mukaan olla iso merkitys Sysmän taloudelle.

Sysmän Teatteritalolle mahtuu 190 ihmistä ja tupa oli kokolailla täynnä. Tilaisuuden loppupuolella järjestettiin suuntaa-antava käsiäänestys hankkeen puolesta ja vastaan. Puolesta nousi kaksi kättä ja selvästi suurin osa yleisöstä ilmaisi kädennostolla olevansa hanketta vastaan.

Liittykää sosiaalisen median yhteisöön ja tulkaa keskustelemaan ja tarkistamaan olettamat!

http://sysmantuulivoima.blogspot.fi

https://www.facebook.com/groups/779929338750106/

Leena Pitkäranta,
Seppo Siivola,
Tapio Pitkäranta

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Syöttötariffi puolueiden leikkauslistalle

Perussuomalaiset on ensimmäisenä puolueena ottanut tuulivoiman syöttötariffin leikkauslistalleen. Perussuomalaisten Timo Soini kertoo Iltalehden kirjoituksessa 9.3.2015, että tuulivoiman syöttötariffi kuuluu puolueen leikkauslistalle tulevissa vaaleissa.



Aihetta käsittelee myös luomuviljelijä ja kunnanvaltuutettu Henna Kupsala Kaleva-lehden blogikirjoituksessaan "Syöttötariffi leikkauslistalle", joka on julkaistu 6.3.2015. Henna kysyy kirjoituksessaan: "Kysymys kuuluu, haluammeko todella tukea tätä huonosti työllistävää sijoitusyhtiöiden loistobisnestä velaksi?" ja jatkaa "käytännössä rannikolla tuulivoima voisi olla kannattavaa ilman syöttötariffiakin. Silti siitä ei olla valmiita luopumaan, miksi?"


Sdp julkisti säästölinjauksensa 20.3.2015. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat otsikolla "Kolmen miljardin euron säästöt heti vaalikauden alussa" Tekstissä todetaan: "Suurin yksittäinen leikkauskohde ovat yritystuet, joita saksitaan Sdp:n mukaan noin 400 miljoonalla eurolla. - - Leikkauksia kohdennettaisiin ensisijaisesti elinkeinotukiin. Leikkaukset kohdistuvat mm. tuulivoimaan"

Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola nostaa saman teeman aiheeksi blogikirjoituksessaan "Luulivoimaa", joka on julkaistu 13.3.2015. Kirjoituksessaan Korhola toteaa, että tuulivoiman lisärakentaminen johtaa rajujen yritystukien lisäksi sähkön tuonnin lisääntymiseen, koska säätövoima ei Suomessa riitä.


Kokoomus liittyi pääministerin johdolla tuulivoimatukien leikkaajiin 26.3.2015. Aiheesta kertoo esimerkiksi Helsingin Sanomat 26.3.2015 "Yhtenä esimerkkinä ovat energiatuet ja niistä etenkin tuulivoimatuet, joita nyt maksetaan noin sata miljoonaa euroa." ja Iltasanomat 26.3.2015"Vähennetään tehottomiksi arvioituja yritystukia. Pienennetään energiatukia, esim. tuulivoiman syöttötariffin kustannukset uusien hankkeiden osalta."



Muita linkkejä ja koosteita:

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Yleisötilaisuus Rekolanvuoren hankkeesta

Sysmän kunta järjesti OX2:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden keskiviikkona 11.3. klo 18 - 20 Sysmän Teatteritalolla.

Kiitos kunnanjohdolle hyvästä keskustelutilaisuudesta. Tässä tilaisuudessa esitetty Tapio Pitkärannan yhteenveto yhteisömme näkemyksestä Rekolanvuoren tuulivoimahankkeeseen liittyen.

Tilaisuuden päätteeksi järjestettiin käsiäänestys hankkeen puolesta ja vastaan. Yli 90% vastusti hanketta.

Tuulivoimaloiden elinkaarisuunnittelusta - kuka maksaa tuulivoimalan purkukustannukset?

Yksi tuulivoimarakentamiseen liittyvä näkökulma, joka on viime aikoina noussut yhä useammin esiin julkisessa keskustelussa, on tuulivoimaloiden elinkaarisuunnittelu.

Koska laajamittainen tuulivoimarakentaminen Suomessa on suhteellisen uutta, tuulivoimaloiden elinkaaren loppuvaiheeseen ei aina ole osattu kiinnittää sopimusvaiheessa riittävästi huomiota. Maailmalla huhutaan olevan tuhansia hylättyjä käytöstä poistettuja tuulivoimaloita, joiden purkaminen ei ole kenenkään yksittäisen tahon intresseissä suurten purkukustannusten vuoksi. Hylättyjen voimaloiden lukumäärästä kiistellään, mutta keskustelu tuo esiin tärkeän näkökulman - mitä tapahtuu, kun voimalat vanhenevat ja niitä ei voida pitää enää tuotantokäytössä?

Tuulivoimalan keskimääräinen käyttöikä on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan 20-25 vuotta. [1] Useiden lähteiden mukaan todellinen käyttöikä ainakin vanhemmilla voimalatyypeillä on kuitenkin huomattavasti lyhyempi (esim. [2], [3], [4]). Osassa Suomeen rakennetuista tuulivoimapuistoista voimalat on ostettu käytettyinä, joten niiden jäljellä olevaa käyttöikää lienee hankala arvioida.

Tuulivoimalan purkukustannuksistakin on monenlaista tietoa; purkukustannukset ovat nykytiedon valossa vähintään 20 000 - 120 000 euroa [Yleisradio: 13.10.2015], mutta julkisuudessa on ollut laskelmia myös huomattavasti suuremmista satojen tuhansien eurojen kustannuksista [5][6].

MTK:n neuvo maanvuokraajille on, että vuokrasopimuksissa olisi syytä selkeästi sopia myllyn purkuvastuu tuulivoimayhtiölle [5]. Kuvio muuttuu haasteelliseksi tilanteissa, joissa tuulivoimaoperaattori menee konkurssiin tai siirtää sopimuksen kolmannelle osapuolelle, joka ei syystä tai toisesta pystykään kantamaan purkuvelvoitetta. Valtio on sitoutunut maksamaan tuulivoimalalle korotettua syöttötariffia 12 vuoden ajan käyttöönotosta [7]. Mitä tuulivoimatuotannon kilpailukyvylle sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi.

Ääritapauksessa tuulimyllyn purku voi jäädä maanomistajan vastuulle ja pahimmassa tapauksessa suurin osa maanvuokratuloista uppoaa tähän työhön [5] [8]. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä asia on otettu huomioon Rekolan tuulivoimapuiston valmistelutyössä. Julkaisemme mielellämme lisätietoja tähän liittyen mikäli niitä meille toimitetaan!


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Tuulivoimalan vaikutus hirviin ja metsästykseen


Ruotsin yleisradion uutisen mukaan hirvenmetsästys on metsästysseuroissa vaikeutunut tuulivoima-alueilla, sillä hirvet eivät jää tuulivoima-alueille kuten aiemmin. Hirvet voivat mennä alueiden läpi, mutteivat etsi sieltä suojaa tai jää sinne lepäämään aiempaan malliin. Niin ikään saman lähteen mukaan Ruotsin Maatalousyliopiston (Uppsala) tutkimukset osoittavat, että hirvet / porot välttelevät tuulivoimaloiden lähellä olemista. Yleisesti voidaan sanoa, että laajaa tutkimustietoa aiheesta on tässä vaiheessa vähän saatavilla. Aihetta on käsitellyt omassa raportissaan myös Ruotsin ympäristöministeriö / Ympäristökeskus.

Rakennetusta tuulivoimapuistosta kuvatulla esimerkkivideolla pyörii Luhangan voimala noin 400 metrin päästä turbiinista. Voimalan melultaso vaihtelee tuuliolosuhteiden mukaan ja on pahimmillaan 108,5 dB eli kovempi kuin moottorisaha. Kysymys metsästäjille kuuluu: jos kyseiset voimalat rakennetaan hiljaiseen metsään, vaikuttaako puisto hirvien oleiluun alueella?

Ruotsissa metsästys on kielletty tuulivoiman kaava-alueilla (RiistakeskusIlkka). Sama käytäntö saattaa tulla myös Suomeen ja nykyisellään vuokrasopimuksissa on kirjavaa käytäntöä metsästykseen liittyen. Mikäli maakuntakaavassa alue vahvistetaan tuulivoima-alueeksi, se on kuntia velvoittava ja tuulivoiman etuoikeuksia ei voi kumota.

Metsästyksen arvoa henkisenä hyvinvointina puolestaan pohtii verkkolinkki "Hyvinvointi muutettava euroiksi". Joissain tapauksissa tuulivoimaloiden läheisyydessä on asetettu ampuma-aseiden käyttökieltoja.

Lähteet:

Suunnittelutarveratkaisun liitteisiin saatu lisää Rekolanvuoren havainnekuvia

Sysmän kunnan sivuille on saatu lisää OX2:n havainnekuvia tuulivoimapuistosta. Voit tarkastella niitä Liite_1.3_Havainnekuvat - kansiosta. Tietokonemallinteisia havainnekuvia voi verrata todellisiin valokuviin.

Havainnekuvien lisäksi dokumentista käy ilmi mm. voimalaitosten näkyvyysanalyysi eli kartta, joka kertoo kuinka monta voimalaa näkyy milläkin alueella. Tumman oranssilla kuvatuille tuhansien hehtaarien alueille näkyvät kaikki voimalat.


torstai 5. maaliskuuta 2015

Kiinteistövero onkin kolme kertaa markkinoitua pienempi

Monissa kunnissa on ollut väärää tietoa kiinteistöveron tasosta tuulivoimaloihin liittyen. Kunnissa on ollut vallalla käsitys, että tuulivoimapuiston voi tulkita voimalaksi ja periä siitä voimalatason kiinteistöveroa, joka voi olla kolminkertainen tavanomaiseen kiinteistöverotasoon verrattuna. 

Verohallinto on kuitenkin selvästi julkaissut, että näin ei ole. Tuulivoimapuistoon sovelletaan yleistä kiinteistöveroa.


Käytännössä tuulivoimapuiston kiinteistövero onkin siis kolmasosan siitä, kuin millä ajatus on kuntiin myyty. 


Esimerkkejä vääristä kuntiin levitetyistä tidoista:


  • Joutsan Seutu lehdessä julkaistussa kirjoituksessa tuulivoimayhtiö mainostaa kunnan kiinteistöverotuotoksi 120 000 euroa vuodessa eli 20 000 euroa vuodessa voimalaa kohden. Todellinen määrä olisikin noin kolmasosa vuodessa. Saman väärän tiedon kertoo Ari Meinander omassa kirjoituksessaan Itä-Häme 2014/04. 
  • Laukaa-Konnevesi lehti kirjoitti 3.10.2013 (linkki, linkki), että kuusi voimalaa tuottaisivat 168 000 euroa vuosittaisia kiinteistöveroja eli 28 000 euroa turbiinia kohden. 
  • Ilmatar-yhtiön hankkeesta Alajärvellä otsikoi Ilkka 20.3.2015 "Rahalla taivaallinen voima." Jutussa kerrotaan, että yhden tuulivoimalan kiinteistöverotuotto olisi 18 900 euroa.
  • Megatuuli yritys esitteli syyskuussa 2015, että kunta saa viidestä voimalasta kiinteistö- ja yhteisöverotuloja 125 000 euroa, eli 25 000 euroa per voimala (Linkki)
Asiasta kirjoittaa kansanomaisesti Turun Sanomat jutussaan Verotulkinta yllätti kunnat - tuulivoimarahat sivu suunTodellisuudessa verotulkinta on ollut tuulivoima-alan etujärjestön tiedossa jo vuodesta 2011 alkaen kuten Anni Mikkosen opinnäytetyöstä käy ilmi (linkki).


Esimerkkinä toteutuneesta hankeesta Pettumäen vuonna 2013 loppuvuodesta käynnistetty 2.5 MW tuulivoimala (Tilinpäätös 2014). Taseessa verotettavan rakennuksen toteutunut osuus on
530 649 euroa. Tällöin kiinteistöveron määrä 1% kiinteistöveroasteella on 530 649 euroa x 0,75 x 0,01 = 3979 euroa vuodessa.

Lisätietoa: Verohallinto

Valitus Luhangan voimaloiden melusta

Luhangan voimapuistosta on jätetty lähiasukkaiden allekirjoittama valitus Luhangan kuntaan. Asiasta kertoo Joutsan Seutu -lehden "Latamäen voimaloiden melusta valitus" -kirjoitus 4.3.2015.

Kirjoituksen mukaan asukkaat kärsivät melusta ja vaativat, että ympäristönsuojeluviranomainen tutkii asian.

Lisää aiheesta:

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Valokuvia tuulivoimaloista

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen sivulla on kokoelma valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista (TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista).

Jos pohditte miten nämä valokuvat vertautuvat Sysmään ehdotettuun tuulivoimapuistoon niin huomioittehan seuraavat asiat:
  • Sysmään haetaan rakennuslupaa esimerkiksi Luhankaa korkeammille voimaloille ja ne ovat lähempänä rantaa kuin Luhangassa.
  • Luhangassa järviä on pääosin vain yhdessä suunnassa eli voimalasta katsoen lännessä. Kuvat ovat pääosin kauempaa voimalasta kuin Sysmässä tavallinen järvimaisema on.
  • Sysmässä järviä on pohjoisessa, koillisessa, idässä, kaakossa, etelässä, lounaassa, lännessä ja luoteessa eli jokaisessa ilmansuunnassa. 
  • Sysmässä järvet ovat Joutsjärvi, Enojärvi, Keijäsjärvi, Nuoramoisjärvi ja Ala-Vehkajärvi, Majutvesi ja Ylä-Vehkajärvi
  • Sysmässä viisi voimalaa muodostaisivat ryppään joka näkyy kaikille järville suurempana kuin alla olevassa kuvassa

Minne kaikkialle voimalat näkyisivät Sysmässä? Tämä on yhtiön oma näkyvyysanalyysi


Some on uusi keino jalostaa tietoa päätöksenteon tueksi

Kirjoitimme sosiaalisesta mediasta keinona jalostaa tietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi (Some on uusi keino jalostaa tietoa).

Vastaavasta aiheesta kirjoittaa Salon seudun sanomat (Salon seudun sanomat: Aktivisti haastaa valtuutetun 10.3.2016).