Tuulivoimaloiden havainnekuva

Tuulivoimaloiden havainnekuva

maanantai 30. marraskuuta 2015

Rakennuskiellosta

Tuulivoimala-alueet ja niiden valmistelu rajoittavat ympäröivää maankäyttöä. Varsin usein tuulivoima-alueiden ympäristö asetetaan rakennuskieltoon jo tuulivoima-alueen valmistelun aikana (KP24 1.11.2012KP24 28.6.2013Yleisradio 29.4.2013Lestijärvi 27.6.2013).

Tuulivoimahankkeiden valmistelu on joissain tapauksissa venynyt yli viiteenkin vuoteen. Ikävämpää ympäröiville maanomistajille.

torstai 26. marraskuuta 2015

Maakuntakaava siirtyi ensi vuoteen

Päijät-Hämeen maakuntakaava siirtyy ensi vuoteen, ympäristöministeriön vahvistusmenttely poistuu maakuntakaavoilta 1.1.2016 (Maakuntahallituksen kokous 16.11.2015 ja Maakuntahallituksen esityslista 5.12.2015)

Päijät-Hämeen liitto on saanut rahallista tukea tuulivoiman edistämistä varten (TVKY: Tuulivoimakaavaan tukea). Maakuntakaavan tuulivoimalat aiheuttivat kesällä ennen näkemättömän valitusryöpyn maakuntakaavasta (Muistutusryöppy maakuntakaavaan tuulivoimasta).

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kunnan imago-ongelma

Tuulivoimaloiden imagovaikutuksista on keskusteltu viimeaikoina. Aiheesta yksi näkökulma löytyy täältä (Imago-ongelma).

tiistai 27. lokakuuta 2015

Terveysviranomainen ottaa tosissaan terveyshaitat

Kemiönsaaren kunnalle antamassaan lausunnossa terveysvalvonnan johtaja Johanna Mäkinen ottaa tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat tosissaan (Lausunto 5.10.2015). Aiheesta uutisoi esimerkiksi Yleisradion ruotsinkielinen toimitus (Yleisradio 27.10.2015).

Terveysviranomainen suosittelee lausunnossaan kahden kilometrin turvaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.

Lakimuutos astui voimaan

Tuulivoiman tukijärjestelmä suljetaan ja lakimuutos on astunut voimaan 26.10.2015 (Energiavirasto). Aiheeseen liittyen eduskunnan talousvaliokunnan perustelut löytyvät täältä (Linkki).

Keskeinen muutos on tuulivoiman tukijärjestelmän sulkeutuminen siihen kun kiintiöpäätösten määrä saavuttaa 2500 MVA kiintiön. Tämän jälkeen uusia hakijoita ei järjestelmään enää pääse. Takaraja tukijärjestelmään hyväksymiselle on 1.11.2017. Mikäli hanke ei ehdi valmiiksi tuohon mennessä, jää hanke tukijärjestelmän ulkopuolelle.

Energiaviraston myöntämistä kiintiöpäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

torstai 22. lokakuuta 2015

Tukea tuulivoimakaavaan

Kunnat ja maakuntaliitot ovat saaneet ympäristöministeriöltä mittavat tuet tuulivoimarakentamisen vauhdittamista varten. Lista tukea saaneista kunnista ja maakunnista esimerkkeineen (TVKY: Tuulivoiman valmisteluun tukea).

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Vuoden luontokuva

Vuoden luontokuvan sarjassa Luonto ja Ihminen on voittanut Seppo Keränen kuvallaan "Tuulivoiman uhri." Kuvassa on Peittoon tuulivoimalan murskaama merikotka:

 http://www.vuodenluontokuva.fi/vlk/sarjavoittajat2015

Asiasta kirjoittaa myös Satakunnan kansa [Satakunnan kansa:18.10.2015].

Aiemmin kirjoitimme merikotkiin liittyvästä tutkimustiedosta (Merikotkista tutkimustietoa).

maanantai 12. lokakuuta 2015

Uuteenkaupunkiin turvaetäisyys

Uudenkaupungin valtuusto päätti kokouksessaan 12.10.2015 äänin 40 - 2 ottaa käyttöön kahden kilometrin turvaetäisyyden tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Lisäksi yksi valtuutettu äänesti tyhjää. Hänen mailleen on kaavailtu voimalaa.

ELY-keskus ja tuulivoimateollisuus ovat viime aikoina kauhistelleet turvaetäisyyksiä asutuksen ja teollisen mittaluokan turbiinien välillä. Uudenkaupungin valtuusto osoitti miten päätöksentekijät voivat tehdä itsenäiset päätökset lobbausyrityksistä huolimatta.

Viitteet:
  • Uudenkaupungin päätöksenteko: Linkki

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Vastuuta pakoillaan

Meiltä on kysytty päättääkö tuulivoimalan rakennusluvasta jonkinlainen epädemokraattinen lautakunta. Asiasta löytyy selonteko täältä (Vastuunpakoilua).

maanantai 7. syyskuuta 2015

tiistai 25. elokuuta 2015

Kyselyn tulokset

Edelliseen kyselyymme vastasi 62 henkilöä, joista 91,9% ei halua lähistölleen tuulivoimaloita Sysmään:

Kuva: kyselytulos haluatko tuulivoimaa Sysmään?

Vastanneista 39 oli vapaa-ajan asukkaita, 21 sysmäläisiä ja yksi henkilö sekä vapaa-ajan asukas että sysmäläinen.

OX2 ei saanut tuulivoimaloita syöttötariffin piiriin

Sysmästä tuulivoimala-alueen rakennuslupaa hakenut OX2-yhtiö ei saanut yhtään tuulivoimalan rakennuslupaa tuulivoiman yritystukien syöttötariffin piiriin. Yhtiöllä ei ole yhtään valmista tuulivoima-aluetta Suomessa, ei yhtään rakenteilla eikä Energiaviraston kiintiölaskurin mukaan yhtään hanketta jonossa (jono näkyy Satu-järjestelmästä). OX2-yhtiöllä ei myöskään ole yhtään syöttötariffin kiintiöpäätöstä eli yhtiö ei saa tuulivoimaloita syöttötariffin piiriin.

Sysmän keskustelutilaisuudessa 15.3.2015 (linkki) yhtiön edustaja kertoi, että ilman tukia he eivät pysty rakentamaan tuulivoimaloita Suomeen. Sysmän hankkeen puitteissa annetut taloudelliset lupaukset eivät päde, koska kannattavuuslaskelmiakaan ei nykytilanteessa voi tehdä. Uusia avokätisiä tukijärjestelmiä ei ole suunnitteilla.

torstai 30. heinäkuuta 2015

Luonnon yllättävät terveysvaikutukset


Vanhempi tutkija Erja Rappe on tutkinut luonnon vaikutusta terveyteen ja tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. Erja toteaa Iltasanomien artikkelissa"Luonnolla on elvyttävä vaikutus. On tutkittu, että luonnon elvyttävät vaikutukset näkyvät muun muassa verenpaineen ja sykkeen laskuna. Lisäksi luonto innostaa liikkumaan. – Voisi jopa ajatella, että ulkoilua turvalliseksi koetussa, viihtyisässä ympäristössä voitaisiin käyttää masennuslääkkeenä."

Samasta aiheesta jatkaa Yleisradio otsikolla "Japanissa lääkäri määrää hoidoksi metsää – Suomessa metsää vasta tuotteistetaan." Jutussa todetaan, että Suomessa luonnollista ihminen-metsä-suhdetta vasta suunnitellaan tuotteeksi. Kuusamossa metsäterapia on tulossa mukaan hyvinvointimatkailuun.

Melko usein tuntuu siltä, että ulkomailta tulevan ihmisen suusta kuulee nopeiten sen, mitä erityistä meillä täällä Suomessa on. Esimerkkinä Yhdysvaltain nyt paikkansa jättävä suurlähettiläs toteaa Suomesta Helsingin Sanomien jutussa "Suomessa opin hiljaisuuden arvon."

Myös Yleisradion toisessa jutussa otsikoidaan "Metsäkylpyä, maisematerapiaa ja hiljaisuutta voisi myydä turisteille." Jutussa yrittäjä ja kartanon emäntä Helena Karppinen toteaa, että leikkimieliset ja hassultakin kuulostavat ideat kuten hiljaisuus ja maisematerapia voivat houkutella keskieurooppalaisia turisteja Suomeen.

Aiemmin kirjoitimme jo Metlan tutkimuksesta, jossa selvitettiin ulkomaalaisien matkailijoiden suhtautumista tuulivoimaloihin suomalaisessa maisemassa. Keskieurooppalaisille tuulivoimalat ovat tuttuja kotiseuduiltaan, mutta suomalaisessa maisemassa ne vähentävät heidän kiinnostustaan vierailla alueella.

Merikotkista tutkimustietoa


Norjalainen Espen Lie Dahl on tutkinut tuulivoimaloiden vaikutusta merikotkien yhdyskuntaan Norjan Smølassa ja julkaissut tulokset väitöskirjana sekä useina tieteellisinä artikkeleina. Espen Lie Dahl käytti tutkimuksissaan uudenlaista DNA indeksiin pohjautuvaa menetelmää tutkiessaan tuulivoima-alueen vaikutusta merikotkien yhdyskuntiin.

Väitöskirjassa merikotkan erityispiirteinä mainitaan vähäinen poikasten määrä yhdistettynä pitkään elinikään. Tämänkaltaiset lintulajit ovat vaarassa mikäli lajien kuolleisuus jostain syystä nousee.

Aiheesta uutisoi kansantajuisesti ScienceNordic vapaasti käännettynä otsikolla "Viisi kilometriä elämän ja kuoleman välillä merikotkan kohdalla" [ScienceNordic:12.11.2015]. Tekstissä kerrotaan, että tuulivoimala-alue tappoi tässä tutkimuksessa 57 merikotkaa. Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen merikotkan pesintä onnistui harvemmin tuulivoimalan lähialueilla kuin ennen rakentamista. Pääosa kuolleista merikotkista oli peräisin yhdyskunnista viiden kilometrin etäisyydeltä voimaloista.

Väitöskirjan opetuksena lienee suurien hitaasti lisääntyvien pitkäikäisten petolintujen huomiointi tuulivoima-alueiden suunnittelussa ei pelkästään pesinnän vaan myös laajemman liitelyalueen osalta. Lopputuloksina merikotkien kuolleisuutta ehkäisevänä toimenpiteenä suositellaan voimaloiden rakentamista vähintään viiden kilometrin etäisyydelle pesimäalueista.

Suomessa WWF on laatinut löysemmän ohjeen merikotkien huomioimiseksi tuulivoimahankkeen kehittämisen yhteydessä. Tällä hetkellä Suomen merikotkien pesäpaikat ja tuulivoimahankkeet näyttävät vierekkäisillä kartoilla tältä:
Hiljattain merikotkan pesinnässä on otettu takapakkia Suomessa ja kateissa olevia pareja oli vuonna 2015 yhteensä 26 kappaletta [Yleisradio:31.7.2015]. Jutussa WWF:n merikotkatyöryhmän Merenkurkun aluevastaava Juhani Koivusaari kertoo: "--ainoana uhkatekijänä on nähdäkseni tuulivoimaloiden rakentaminen. Merikotka on osoittautunut herkäksi lajiksi silpoutumaan tuulivoimaloiden lapoihin."

Dokumentoituja tuulivoimaloiden Suomessa tappamia merikotkia on esimerkiksi Tuuliwatti Oy:n Porin Peittoossa (Satakunnan kansa 29.11.2014) ja Tuuliwatti Oy:n Mustilankankaan Kalajoella (Kalajoki seutu 1.10.2015) jossa merikotkan kuolinsyyksi varmistui törmäys tuulivoimalan kanssa (Kalajoki seutu 19.11.2015):

Kuva: Tuulivoimalan tappamat merikotkat Suomessa 

Porilaisen luontokuvaajan Seppo Keräsen kuva Tuulivoiman uhri voitti Vuoden Luontokuva -kilpailun Ihminen ja luonto -sarjan. Keränen kuvasi tuulivoimalan lapoihin murskautuneen merikotkan marraskuussa 2014 Porin Peittoossa.

Kuva: Seppo Keränen: "Tuulivoiman uhri" Vuoden Luontokuva -kilpailun 
Ihminen ja luonto -sarjan.

Porissa tuulivoimahanketta varten kaavaillulta hankealueelta kaadettiin merikotkan tunnettu pesäpuu [Yleisradio:24.10.2015 ja Hufvudstadsbladet 1.10.2015 ja WWF].

Katso lisää [Viitteet:Merikotkat]

torstai 16. heinäkuuta 2015

Rehellisyys on huipussaan

Syöttötariffin kilpajuoksu saa huvittavia piirteitä. Salpatuuli niminen osuuskuntamuotoinen tuulivoimayhtiö hakee rakennuslupaa Hollolan seudulle (Salpatuuli). Osuuskunta on esitellyt vähintäänkin kiinnostavia laskelmia hankkeensa tueksi (TVKY: Rehellisyys huipussaan).

Lisäksi Hollola vastikään päätti ottavansa käyttöön kahden kilometrin turvaetäisyyden eikä hanke täytä näitä ehtoja (Asikkala ja Hollola ottavat meluongelman tosissaan).

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Erikoistarjoukset

Kilpajuoksussa tuulivoiman mehukkaiden yritystukien viimeisistä paikoista on menossa loppurutistus. Samalla on esitetty uusia erikoistarjouksia (TVKY: Erikoistarjouksia).

Pidämme näitä keinoja hyvin outoina keinoina hankkia rakennuslupia.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Tuulivoimaloiden onnettomuudet

Tapahtuuko tuulivoimaloissa onnettomuuksia? Kyllä tapahtuu. Asiasta kirjoittaa (TVKY: Tuulivoimaloiden onnettomuuksia)

Haastattelussa Hannu Heinonen

Luhangan tuulivoimakeskusteluun aktiivisesti osallistuneen Hannu Heinosen haastattelu on julkaistu Joutsan Seutu -lehdessä. Hannu kertoo ammatillisesta taustastaan sekä syistä miksi hän on osallistunut tuulivoimakeskusteluun.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Maakuntakaavaan muistutusryöppy tuulivoimasta

Valmisteilla olevasta Päijät-Hämeen maakuntakaavasta on tehty yli 120 muistutusta. Ylivoimaisesti suurin osa (75%) koskee tuulivoimaa. Erityisen paljon huomautettavaa kansalaiset löysivät Sysmän Rekolanvuoreen, Karilanmaalle ja Järvenpäähän kaavailluista tuulivoimaloista.

Aiheesta kirjoittaa

torstai 25. kesäkuuta 2015

Otamonportin mökkikauppa jäihin

Tietojemme mukaan Sysmän Otamonportin kiinteistökauppa on pysähtynyt. Yhtään tonttia eikä valmiiksi rakennettua kohdetta ole myyty sen jälkeen kun tuulivoimahanke tuli julkiseksi. Viime vuonna toteutuneista kaupoista on reklamoitu, koska kunta ei kertonut tulevasta tuulivoimahankkeesta ostajille.

Tämä on Sysmän yrittäjille erittäin valitettava asia. Pelkästään nyt myynnissä olevien 28 kohteen arvo Sysmän kunnalle suorina tonttikauppoina olisi ollut satoja tuhansia euroja. Kohteiden rakentamisvaiheessa sysmäläisten yrittäjien osuus olisi yhteenlaskettuna miljoonia euroja:


Aiheesta kalvosarja PDF-muodossa ja laskelma Excel-taulukkona.

Hollola ja Asikkala ottavat meluongelmat tosissaan

Asikkala ja Hollola ovat ottaneet tuulivoimaloiden meluongelmat tosissaan.

Etelä-Suomen Sanomat otsikoi 22.6.2015 "Asikkala torjuu tuulivoimalat melun takia." Kunnanhallitus katsoo äänin 6-1, että Asikkalan ja Sysmän rajalla olevan Karilanmaan tuulivoima-alueen rajaus tulee poistaa maakuntakaavaehdotuksesta. Alue oli ympäristölautakunnan mielestä liian lähellä asutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa kahden kilometrin varoetäisyyttä asutuksesta melu- ja välkehaittojen takia.

Etelä-Suomen Sanomat otsikoi 8.6.2015 "Tuulivoimaa ei haluta lähelle asutusta Hollolassa.Hollolan kunnanhallitus haluaa, että tuulivoimaloiden etäisyys asutuksesta ja vapaa-ajan kiinteistöistä on vähintään kaksi kilometriä. Ympäristöministeriön vanha minimiraja tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen välillä on ollut 300-700 metriä. Monet kunnat ovat kuitenkin päätyneet suosittamaan 1,5-2 kilometrin etäisyyttä. Tuulivoimayritys yritti myös pelotella Hollolan päättäjiä sähköpostilla ennen päätöstä.

Pohjalainen uutisoi, että Vaasassa tilanne on huonompi: Yttersundomin tontteja ei voida jakaa melun takia.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Tukirohmut kilpajuoksulla

Suomen hallitus leikkaa liian mehukkaiksi osoittautuneet tuulivoiman syöttötariffiksi kutsutut yritystuet. Tuulivoimayhtiöt aloittivat raivokkaan kilpajuoksun viimeisistä paikoista tukijärjestelmiin (TVKY: Tukirohmujen kilpajuoksu).

Saksan maisemia

Saksan tuulivoimarakentamisen vauhtia on Suomessa ihailtu tuulivoimayritysten toimesta. Seuraavasta linkistä voi katsella kuvia miten saksalaisten kylien maisemat ovat muuttuneet tuulivoimarakentamisen myötä.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Koskettaako tuulivoima minua?


Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksessa Sysmään ollaan kaavoittamassa lukuisia tuulivoima-alueita. Kuvassa tuulivoima-alueet punaisella. Keltaisella noin 5 km lähivaikutusalue ja vihreällä noin 10 km etäisyys voimaloihin.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Ulkomaiset matkailijat suhtautuvat tuulivoimaan kielteisesti


Metlan vuonna 2012 julkaistun selvityksen mukaan ulkomaiset matkailijat suhtautuvat kielteisesti tuulivoimaan. Lapissa tuulihanke jätettiin totuttamatta; osasyynä oli pelko alueen viehätyksen laskemisesta matkailjoiden silmin.

Vastaavansuuntaiset tulokset on saatu Ruotsissa toisessa tutkimuksessa.

torstai 28. toukokuuta 2015

Maakuntakaavaa aika kommentoida

Uudessa maakuntakaavaehdotuksessa on tehty varauksia tuulivoima-alueiksi. Päijät-Hämeen uusi maakuntakaavaehdotus on paraikaa kommentoitavana ja materiaali löytyy seuraavalta sivulta:

http://www.paijat-hame.fi/fi/tehtavat/aluesuunnittelu/maakuntakaava_2014/maakuntakaavaehdotuksen_aineisto

Tuulivoima-alueet koskettaisivat laajasti Päijät-Hämeen aluetta:


Kannustamme kaikkia lähettämään Päijät-Hämeen liittoon oman muistutuksen 12.6.2015 klo 15.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimisto@paijat-hame.fi tai osoitteella PL 50 (Hämeenkatu 9), 15111 Lahti.

Hallitus lopettaa tuulivoimatuet toistaiseksi


Juha Sipilän hallitus on toteuttamassa sen, mitä monet puolueet ennen vaaleja lupasivat: tuulivoiman syöttötariffina tunnettu yritystuki on käytännössä lopetettu uusille hankkeille.

Tämä tarkoittaa sitä, että Sysmän tuulivoimahankkeelle ei ole nyt valtion takaamaa rahoitusta olemassa. Tällä hetkellä ei ole tietoa, budjetoiko Juha Sipilän hallitus jossain vaiheessa tuulivoimalle uusia Sysmän hankkeen vaatimia yritystukia.

Mitään kiirettä rakennusluvan ja suunnittelutarveratkaisun käsittelylle ei ole, sillä valtion takaamia rahoja hankkeen toteutukseen ei ole nyt näköpiirissä.

Uusi kiintiö on 2000MVA ja se on nyt täynnä. Aiheen voi tarkastaa Energiaviraston laskurista:

maanantai 18. toukokuuta 2015

Luottamus kateissa Porissa



Työterveyslaitos on tehnyt Porin Peittoon tuulivoima-alueesta kyselytutkimuksen. Yleisradio uutisoi aiheesta "Pioneeritutkimus tuulivoimasta: Asukkailla syvä epäluottamus voimayhtiöön ja virkamiehiin." Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, alle 15% alueen asukkaista luottaa tuulivoimayhtiöön tai päätöksentekoon.

Myös maisemavaikutukset koetaan selvästi kielteisenä:




Vertailuna Sysmän tuulivoimapäätöksentekoa koskevan kysely, joka tehtiin huhtikuussa 2015

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Muutkin tuulivoimahankkeet vastatuulessa

Muutkin Sysmän tuulivoima-alueet ovat vastatuulessa. Kalkkisten-Karilanmaan-Lahdenpohjan tuulivoimala-alue Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksessa on saanut oman sivustonsa, jota ylläpitää Mirja Metsälä.


Tuulivimma Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen liitto on saanut ympäristöministeriöltä rahaa tuulivoiman edistämiseen (Tuulivoimakaavaan tukea). Päijät-Hämeessä onkin tällä hetkellä vallalla eräänlainen tuulivimma. Tuulivoima-alueita ollaan kaavoittamassa esimerkiksi Sysmän ja Asikkalan seudulle mittavasti.


Kuvassa on piirretty punertavalla värillä 5 kilometrin ja sinertävällä värillä 10 kilometrin vaikutusalueet. Voitte arvioida miltä Asikkalan ja Sysmän seudut jatkossa näyttäisivät: TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista.

Aiemman kaavaselostuksen liitteenä oli näkyvyysanalyysi. Alla olevassa kuvassa vihreällä näkyvät ne paikat, jonnet tuulivoimalat toteutuessaan näkyisivät Sysmän ja Asikkalan seuduilla:


Lisäksi on huomioitava, että jotkut kunnat ovat antaneet rakennuslupia jopa yhdeksän tuulivoimalan tuulivoima-alueille kaavojen ohitse. Eli mainittu kuva ei kerro kaikkia paikkoja, jonne tuulivoimaloita voi Sysmän ja Asikkalan seuduilla nousta.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Sysmän hankkeen avoimuus ja demokraattisuus

Sysmän hankkeen avoimuudesta ja demokraattisuudesta on avattu kysely. Tervetuloa kertomaan näkemyksesi. Hankkeen edistymistä on kuvattu täällä ja täällä.

Tulokset (30.4.2015) on nyt julkaistu täällä.
Kysely on edelleen avoinna, joten voit edelleen vastata ja kertoa näkökantasi hankkeesta ja sen etenemisestä. 

Valokuvia Suomen tuulivoimaloista


Miltä tuulivoimalat ympäri Suomea näyttävät? Katso valokuvia valmiista voimaloista Suomessa.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Pyhäjoen Mäkikankaalla tuulivoimasta katkesi lapa

Pyhäjoen Mäkikankaalla maaliskuussa 2015 käyttöönotetusta tuulivoimalasta on katkennut lapa (TVKY: Pyhäjoen Mäkikankaalla tuulivoimalasta katkesi lapa).

Talousnäkökulmia liittyen Rekolanvuoren tuulivoimapuistoon

Toimitimme Sysmän kunnanhallitukselle ja tekniselle lupajaokselle omien selvitystemme lopputulokset liittyen tuulivoimapuiston talousnäkökulmiin. Näkemyksemme löytyy seuraavan linkin takaa.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Mitä syyskuun 2012 ja syyskuun 2014 välillä tapahtui?

Syyskuu 2012

Sysmän kunnanhallitus jättää Päijät-Hämeen maakuntakaavaan neutraalin ja hyvin perustellun lausunnon. Lausunnossa kerrotaan esimerkiksi seuraavaa:
  • ”Tuulivoimapuistoalueet eivät saa häiritä vakituista- eikä vapaa-ajan asutusta. On tarpeen, että tuulivoimapuistoihin varattujen alueiden kelpoisuutta tarkastellaan huolellisemmin.”
  • ”Päijät-Häme on merkittävä mökkimaakunta, ja vapaa-ajan asukkailla on erittäin suuri merkitys alueen elinvoimaisuudelle. Esimerkiksi Sysmän kunnan asukasmäärän ja kaupan liikevaihdon voidaan todeta kolminkertaistuvan lomakauden aikana, verrattuna talviaikaan. Tulevaisuudessa vapaa-ajan asunnoilla vietetään yhä enemmän aikaa, joten palvelujenkin kysyntä kasvaa maakunnassa entisestään. Loma-asuminen tuo alueelle runsaasti ostovoimaa ja vilkastuttaa muutoinkin alueita. Usein vapaa-ajan asunnoille tai loma-asumispaikkakunnalle muutetaan asumaan myöhemmin myös vakituisesti, mikä on tarpeen asukasluvun ylläpitämiseksi harvaan asutulla maaseudulla.”

Heinäkuussa 2013

Sysmän kunta allekirjoittaa vuokrasopimuksen tuulivoimaloiden rakentamista varten

Tammikuussa 2014

Sysmän taloussuunnitelma vuosille 2014 - 2016 sisältää strategian, jonka mukaan:

Kesäkuu 2014

  • Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoelle ojennetaan Rekolan tuulivoimahanketta vastustava addressi varustettuna yli sadalla nimellä. Yli 90% tavoitetuista henkilöistä vastusti hanketta.

Elokuu 2014

  • Sysmän kunta allekirjoittaa vuokrasopimuksen, jossa "Vuokranantaja [Sysmän kunta] kannattaa ja edistää Sysmän Rekolanvuoren tuulivoimahanketta"

Syyskuu 2014

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen on käynyt "tuulivoimakoulutuksessa." Järvinen pitää esityksen, jossa referoi ilmeisesti joltain voimayhtiöltä saamaansa materiaalia:
  • Järvinen puhuu tuulivoimasta ratkaisuna Sysmän sähköomavaraisuuteen
  • Järvinen vertaa tuulivoiman maisemahaittaa rantapuuhun
  • Järvinen virheellisesti toteaa, ettei kunta ole vastuussa omalle maalleen rakennetusta voimalasta
  • Järvinen pitää tuulivoimaa ratkaisuna energiapoliittiseen tilanteeseen ”Mitä jos joku laittaa sähköhanan kylmällä pakkasella kiinni” (tuulivoima on äärimmäisen huono tällaiseen tilanteeseen)
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki
  • Vastauksena yleisöstä tulleeseen kysymykseen kiinteistöjen arvonalenemisesta:
    ”Yritin epätoivoisesti etsiä Ari Meinanderin vastausta”
  • ”Muistan, että hän viestissään maitsi, että mahdollisesti...”
  • ”Valitettavasti en onnistu löytämään...”
  • ...mukaillen ”Ruotsissa on kuulemma tehty tutkimus, jossa tuulivoimapuistojen ympärillä ei tapahtunut kiinteistöjen arvonalenemista. Minulla ei ole tutkimusta”

 Kysymykset

  • Mitä tapahtui syyskuun 2012 ja syyskuun 2014 välillä?
     

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Tuulivoimaloiden mittasuhteet

Tässä muutama kuva tuulivoimalan mittasuhteista

Tuulivoimala on korkean mäen päälle rakennettu yli 200 metriä korkea teollisuuslaitos. Se näkyy hyvällä säällä kymmenien kilometrien päähän.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tuiki tuiki tuulivoimala



Tuulivoiman lentovaloista on puhuttu jonkin verran, mutta harvalla on niistä omakohtaista kokemusta. Ihmisen silmä toimii siten, että mitä pimeäpää on, sitä selvemmin pienikin valo erottuu. Tästä johtuen tuulivoiman lentovalot eivät häiritse mittavasti taajamassa tai muussa ympäristössä, jossa on paljon taustavaloa. Tuulivoimaloiden lentovalot häiritsevät eniten, jos ympäristössä ei ole mittavaa valaistusta.

Kävimme kuvaamassa suomalaisia tuulivoimaloita Oulun ja Kemin välillä. Tässä muutama video:
Näillä videoilla kamera ei pysty samaan erottelukykyyn kuin ihmisen silmä. Pimeässä ympäristössä tuulivoimalan valot häiritsevät silmää paljon pahemmin kuin videolta käy ilmi. Kuinka laajalle alueelle valot sitten näkyisivät? Todennäköisesti samalle alueelle kuin voimalat yleensäkin:

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Satubussit

Tuulivoimafirmat ovat kyydinneet ja kestinneet päättäjiä bussikyytien avulla. Hauska kuvaus näistä bussikyydeistä löytyy täältä (TVKY: Satubussi).

torstai 16. huhtikuuta 2015

Tuulisadun älykkäät voimalat

Tuulivoimaloilla tuntuu olevan kummallinen kyky hiljentyä ennen kuin vieraat tulevat niitä kuuntelemaan sovitulle käynnille (Älykkäät voimalat).

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Maisemalla on suuri arvo

Käymme uudessa kirjoituksessa läpi maiseman arvoa vapaa-ajan rahankäyttöä ohjaavana tekijänä (Maisemalla on suuri arvo).

Mittasuhteiltaan vapaa-ajan rahankäyttö on 50 - 100 kertaa tuulivoimaa suurempi kuntien kannalta. Sysmässä vapaa-ajan asukkaat työllistävät suoraan tai välillisesti satoja ihmisiä.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Tuulivoimayhtiöiden taloussatu

Sysmälle ja monelle muulle kerrottu tuulivoimayhtiöiden toimesta taloussatu:
  • "Saatte tuloja reilut puoli miljoonaa euroa elinkaaren aikana per turbiini (yhteisövero + kiinteistövero)"

Tämän jälkeen iskee vimma saada mahdollisimman monta ja mahdollisimman suurta voimalaa pystyyn kunnan alueille.


 Valitettavasti kumpikaan argumentti verotuloista ei päde eli ollaan mikä-mikä maassa. On luvattu 500% - 1000% enemmän rahaa kuin on tulossa. Tämä huijaus ei koske kaikkia kuntia, mutta tästä syystä hanketta on Sysmässäkin edistetty suurella vimmalla. Lisätietoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoituksistamme:
Jos jatkuvia tuloja oikeasti olisi esimerkiksi 4-5 miljoonaa euroa Sysmän kunnalle, niin hankkeen mielekkyydestä voisi keskustella. Mutta todellinen arvio toteutuneiden tuulivoimapuistojen kiinteistöverojen pohjalta tehtynä on lähempänä 0,4 - 0,8 miljoonan euron haarukkaa 10-20 vuoden kuluessa.

Sellaisen pikkusumman ei ole järkeä uhrata sellaisen summan tähden luontoarvoja, aiheuttaa kaavasotkua, maksaa Otamonporttilaisille korvauksia, menettää tulevia tonttikauppoja, aiheuttaa terveyshaittoja, aiheuttaa jättimäiset maisemamuutokset, jne. Haitat ovat paljon suuremmat Rekolanvuorella. Otamonportista on jo reklamoitu ja vahinkoa on tulossa kunnalle.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Yhteisövero onkin nolla euroa kunnalle

Tuulivoimayhtiöt ovat kertoneet kunnille, että tuulivoimaloista on kanavoitavissa mittavat yhteisöverot kunnan alueelle. Kunnille on luvattu satoja tuhansia euroja jokaista tuulivoimalaa kohden tuulivoima-alueen elinkaaren aikana. Kokonaisuutena yhteisöveroa on siis luvattu tuulivoima-alueen elinkaaren aikana miljoonia euroja.

Todellisuudessa euroja on tulossa tyypillisesti nolla euroa. Eli ei yhtään.



Lopputulos on aivan sama, on kuntaan perustettavan yrityksen omistaja mikä tahansa yhtiö, sillä kunnan yhtiö on omistajakonsernin tytäryhtiö. Konsenisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan yhteen ja jaetaan kuntakohtaisten henkilöstömääärien suhteessa. Jos vakituista henkilökuntaa ei ole, Suomen valtio ei palauta kuntaan yhteisöveroja ilman työntekijöitä.

Heikoimmassa asemassa ovat sellaiset kunnat, joissa maanvuokrasopimuksessa on määritelty, että vuokralainen voi siirtää sopimuksen eteenpäin kuulematta maanomistajaa. Tällöin seuraava omistaja voi olla vaikkapa veroparatiisiyhtiöitä. Tällöin verosuunnittelu on viety erityisen pitkälle ja käytännössä yhtiöt ohjaavat yhtiörakenteensa avulla pääosan tuloistaan alhaisen verokannan maihin, ja maksavat korkean verokannan maihin kuten Suomeen vain nimellisen vero-osuuden.

Tosin tässäkään tapauksessa ei ole mitään menetettävää, sillä ilman työntekijöitä kunnan yhteisövero-osuus on joka tapauksessa nolla.

Esimerkkejä:
  • Honkajoki saa yhteisöveroa nolla euroa nyt ja tulevaisuudessa
  • Luhangassa paikallisen yhtiön pääomistaja on ulkomainen rahasto
  • Tuulivoima keskusteluilta. Soini 8.4.2015: https://www.youtube.com/watch?v=Z4T8LCbrc6E
    • Yhteisöveroasiasta kerrotaan videolla 01:46 alkaen
    • Huomio: Ilmatar-yhtiön edustaja esittää aiheessa perättömiä väitteitä yhteisöverosta. Hän on ilmeisen tietämätön verottajan tavasta jakaa yhteisövero.
      • Ilmatar on luvannut Somerolle 160 000 euron vuotuiset tulot pohjautuen väärään oletukseen yhteisöverosta Salon Seutu Lehdessä 27.3.2015
        • Todellinen summa on arviolta 28 000 euroa vuodessa eli on luvattu noin 600% liian suuret tulot
  • Toiselta toimialalta julkisuudessa ollut tunnettu esimerkki on yhtiö Saint-Gobain Weber Oy, jonka kotipaikka on Kärkölä ja on ollut joskus Päijät-Hämeen suurin veronmaksaja, mutta kriisikunta Kärkölä ei saa senttiäkään. Yleltä löytyy vuoden 2012 verotietojen yhteydessä asiasta  hyvä juttu esin haulla Yleisradion jutussa "täydellinen kupla yhteisöveron maksajissa", jossa kerrotaan:  
    "Täydellinen kupla yhteisöveron maksajissa on ranskalainen rakennusaineteollisuuden yritys Saint-Gobain Weber Oy Ab, joka verotietojen mukaan maksaisi Kärkölälle yhteisöveroa 4,8 miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa firmalla ei ole kunnassa yhtäkään työntekijää eikä se maksa senttiäkään yhteisöveroa."
     

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Faktaa vai fiktiota: aina tuulee jossain Suomessa

Sysmässä on levitetty "Aina tuulee jossain" väitettä - eli jos rakennat tuulivoimaa ympäri Suomea niin tuotanto ei koskaan laske kovin matalalle. Pitääkö väite paikkansa? Vastaus: ei pidä paikkaansa. Lue tarkemmin (TVKY: Myytinmurtajat - ainako tuulee jossain)

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Jään paiskautuminen voimaloista

Talvella tuulivoimalat ovat välillä täysin pysähtyneinä ja siipiin kertyy jäätä. Aiheesta kirjoittaa Raahen Seutu 19.3.2015 otsikolla "Jäänheittoa tutkittu vasta vähän." Kirjoituksessa todetaan, että jääkokkareet voivat paiskautua jopa 900 metrin päähän voimalasta.


Asiasta kertoo myös Lappeenrannan uutiset otsikolla "Muukon tuulivoimala heitti nyrkinkokoisia jäänmurikoita – naapurit huolissaan" (1.9.2015). Jotkut tuulivoimayhtiöt myös varoittavat jäävaarasta kuten EPV Tuulivoima.

Rauman kaupunki on selvityttänyt jäävaaraan liittyvää aihetta Ramboll Oy:llä. Rauman tilaama raportti on luettavissa täällä. Raportissa on mukana kartta, jossa todettu jäävaaran ulottuvan 900 metrin päähän voimaloista:


Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä liikkuminen jäävaaran aikana ei vaikuta hyvältä idealta.

Videoita jään muodostumisesta (Youtube), (Youtube), (Youtube), (Youtube), (Youtube).


Laskimme kuinka korkealle tuulivoimalan siivestä irtoava jääkokkare voi teoriassa lentää. Itse laskelma on ohessa taulukkona. Lähtötietoina ovat 150 metrin napakorkeus, voimalan sijoittaminen 60 metrin mäelle ympäröivään maanpintaan nähden, 72 metrin roottorin lapa ja 5.8 sekunnin kierrosaika.

Mikäli jääkokkare irtoaa optimaalisessa kulmassa (6.6 astetta mainituilla lähtötiedoilla), niin kokkare lentää 314 metrin korkeuteen napakorkeuden yläpuolelle. Tämä tarkoittaa 464 metriä voimalan tyven yläpuolelle. Ja vallitsevaan mäen ympärillä olevaan maahan nähden ollaan 524 metrin korkeudessa. Jos tältä korkeudelta kokkare putoaa alas, se saavuttaa 101,4 m/s eli 365 km/h nopeuden iskeytyessään maahan. Todellisuudessa ilmanvastus hiljentää menoa kappaleen muodosta riippuen.

Vertailun vuoksi maailman kovin jääkiekon lyöntilaukaus kulkee noin 50 m/s (180 km/h) ja kiekko painaa noin 150 grammaa. Tuulivoimalasta roottorin kärjen läheltä jääkimpale irtoaa noin 78 m/s nopeudella. Jääkiekko vastaa puolen kaljatölkin kokoista jääpalaa.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Rekolanvuoren hankkeen vastustus lähellä Suomen ennätystä

Sysmän tuulivoimahanke on herättänyt voimakasta vastustusta heti kun hankkeesta tihkui julkisuuteen tietoja. Tässä listattu Sysmän kunnalle tiedoksi saatettuja tilannekuvia ja argumentteja asiasta
  • Kesäkuu 26. päivä 2014: Rekolanvuoren tuulivoimahanketta vastustava addressi toimitetaan Sysmän kuntaan kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoelle henkilökohtaisesti. 
    • Addressin on allekirjoittanut toistasataa ihmistä ja se kirjattu Sysmän kunnan viralliseen diaariin. 
    • Nämä yli sata henkilöä edustavat yli 90% henkilöistä, jotka tuolloin tavoitettiin
  • Syyskuussa 2014: Sysmän kansankäräjillä esitetään runsaasti kysymyksiä hankkeen mielekkyydestä. Kyseessä on ainoa julkinen tilaisuus, jonka Sysmän kunta järjesti aiheesta vuoden 2014 aikana.
  • Marraskuussa 18.11.2014 tuulivoimayhtiön järjestämässä keskustelutilaisuudessa esitettiin runsaasti kritiikkiä hanketta kohtaan
  • Maaliskuussa 11.3.2015 keskustelutilaisuudessa järjestettiin käsiäänestys. Kaksi kättä tuki hanketta. Paikalla oli noin 200 ihmistä.
  • Maaliskuussa 13.3.2015 toimitettu kuulemisajan puitteissa 69 kuulemisvastausta hankkeeseen liittyen. Yksittäisessä kuulemisvastauksessa on jopa kaksikymmentä nimeä. Tämä on epävirallinen Suomen ennätys vastustajien määrässä hankkeen koko huomioiden (kuusi tuulivoimalaa).
  • Vuosien 2014 ja 2015 aikana on kirjoitettu kattava paketti mielipidekirjoituksia joissa vastustetaan hanketta pätevillä argumenteilla. Sysmän kunta ei ole vastannut esitettyihin kysymyksiin

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Sysmän Terrikorven tuulivoimahankkeesta jätetty kymmeniä valituksia

Rekolanvuoren tuulivoimahankkeen kuulemisajan puitteissa on jätetty 69 kuulemisvastausta. Kymmenissä hanketta vastustavissa kuulemisvastauksissa, joista osassa on jopa kymmenkunta allekirjoittajaa, on nostettu esiin mm. hakemuksen eri osa-alueita varten tehdyt analyysit, joita pidetään puutteellisina.

Saamiemme yhteydenottojen pohjalta arvioituna tuulivoimahankkeen vastustus on voimakasta ja hanke puhututtaa laajasti.

Maksetut mielipiteet

Tuulivoima-ala on ylikuumentunut ja käynnissä on kilpajuoksu viimeisistä paikoista syöttötariffina tunnetun yritystuen piirissä. Outoja piirteitä on listaultu esimerkiksi kansalaisjärjestön sivulla (TVKY).
Paljon keskustelua herättäneitä toimintatapoja on julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan käyttänyt myös Sysmään tuulivoimahanketta ajava toimija.


MOT:n mukaan tuulivoimayhtiö on yrittänyt rahalla maksaa sekä yksityisiä henkilöitä että kyläyhteisöjä muuttamaan mielipiteensä. Ohjelmassa esiintyvät kertovat kokemuksistaan, miten kyläyhteisölle tarjottu rahapalkkio käänsi kyläläiset toisiaan vastaan. Katso Yleisradion ohjelma aiheesta (Yleisradio 24.11.2014).

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Sysmän tuulivoimalat herättävät keskustelua

Sysmässä järjestettiin keskustelutilaisuus tuulivoimalahankkeesta 11.3.2015 Sysmän Teatteritalolla klo 18-20. Kaupallisista toimijoista puheenvuorot käyttivät hanketta ajavat yritykset NWE Sales, OX2 sekä heidän kaksi alihankkijaansa (materiaalit Sysmän kunnan sivuilla).

Sysmän kunnan puheenvuoron piti kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ja hanketta arvioivan sosiaalisen median yhteisön puheenvuoron piti Tapio Pitkäranta. Sosiaalisen median yhteisöön on liittynyt Sysmän paikallisia asukkaita, vapaa-ajan asukkaita, kuntapäättäjiä ja useita yrittäjiä.

Eniten keskustelua herättivät tuulivoimaloiden havainnekuvat ja maisemavaikutukset, voimaloiden aiheuttama melu ja mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon. Tuulivoimayhtiön havainnekuvien mukaan 220 metriset tuulivoimalat eivät monessa paikassa juuri näy puiden takaa, vaikka ne sijaitsevat noin 60 metristen mäkien päällä. Asukkaat ihmettelivät, miten järven pinnasta 280 metrin korkeuteen korkeuteen kohoavat voimalaitokset eivät näy kuvissa. Sosiaalisen median yhteisö julkaisi Luhangan puistosta otettuja valokuvia, joissa voimalaitokset hallitsevat järvimaisemaa vielä viiden kilometrin päästä voimaloista:



Tapio Pitkäranta kävi sosiaalisen mediayhteisön tuottamassa materiaalissa läpi virhellisiä taloudellisia myyntipuheita, joilla tuulivoimahankkeita on monille kunnille myyty. Kiinteistöverotuottoa on yliarvioitu 300%, rakentamiskulujen hyötyä kunnalle noin 600% ja yhteisöveroa mahdollisesti vielä näitä enemmän. Lisäksi esityksessä kerrattiin haittatekijöiden vaikutuksia paikallisiin asukkaisiin, luontoon ja vapaa-ajan virkistyskäyttömahdollisuuksiin sekä kiinteistöjen arvoon.

Tuulivoimayrityksen edustaja Pasi Tammivaara kertoi, että yhtiö ei pysty rakentamaan Suomeen tuulivoimaa ilman syöttötariffin yritystukia.

Kunnanjohtaja esitti, että tuulivoimaloista voisi tulla Sysmälle nähtävyys. Asukkaat pohtivat Sysmän kilpailukykyä tällä saralla. Suomessa on rakennettu jo noin 300 tuulivoimalaa ja valmisteilla on lähes 3000 voimalaa. Lisäksi valtaosa tutkimustuloksista kertoo, että pääosa matkailijoista etsii luonnon rauhaa ja karttavat tuulivoimaloita. Tilaisuudessa matkailuyrittäjä esitti puheenvuoron ja epäili Sysmän matkailuvalttien olevan muita kuin tuulivoimaloita.

Keskustelua herätti myös Sysmän kunnan kaksoisrooli. Kunta on samaan aikaan myynyt Ala-Vehkajärven rannalta Otamonportissa vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja lomatontteja ja ollut omalta osaltaan mukana valmistelemassa tuulivoimahanketta. Tontin ostaneille tuulivoimahanke on tullut täytenä yllätyksenä. Järvimaisemaan sijoittuvan tuulivoimahankkeen vaikutuksilla kaavoitettujen tonttien arvoon ja potentiaalisten investointien määrään voi laskelmiemme mukaan olla iso merkitys Sysmän taloudelle.

Sysmän Teatteritalolle mahtuu 190 ihmistä ja tupa oli kokolailla täynnä. Tilaisuuden loppupuolella järjestettiin suuntaa-antava käsiäänestys hankkeen puolesta ja vastaan. Puolesta nousi kaksi kättä ja selvästi suurin osa yleisöstä ilmaisi kädennostolla olevansa hanketta vastaan.

Liittykää sosiaalisen median yhteisöön ja tulkaa keskustelemaan ja tarkistamaan olettamat!

http://sysmantuulivoima.blogspot.fi

https://www.facebook.com/groups/779929338750106/

Leena Pitkäranta,
Seppo Siivola,
Tapio Pitkäranta

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Syöttötariffi puolueiden leikkauslistalle

Perussuomalaiset on ensimmäisenä puolueena ottanut tuulivoiman syöttötariffin leikkauslistalleen. Perussuomalaisten Timo Soini kertoo Iltalehden kirjoituksessa 9.3.2015, että tuulivoiman syöttötariffi kuuluu puolueen leikkauslistalle tulevissa vaaleissa.



Aihetta käsittelee myös luomuviljelijä ja kunnanvaltuutettu Henna Kupsala Kaleva-lehden blogikirjoituksessaan "Syöttötariffi leikkauslistalle", joka on julkaistu 6.3.2015. Henna kysyy kirjoituksessaan: "Kysymys kuuluu, haluammeko todella tukea tätä huonosti työllistävää sijoitusyhtiöiden loistobisnestä velaksi?" ja jatkaa "käytännössä rannikolla tuulivoima voisi olla kannattavaa ilman syöttötariffiakin. Silti siitä ei olla valmiita luopumaan, miksi?"


Sdp julkisti säästölinjauksensa 20.3.2015. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat otsikolla "Kolmen miljardin euron säästöt heti vaalikauden alussa" Tekstissä todetaan: "Suurin yksittäinen leikkauskohde ovat yritystuet, joita saksitaan Sdp:n mukaan noin 400 miljoonalla eurolla. - - Leikkauksia kohdennettaisiin ensisijaisesti elinkeinotukiin. Leikkaukset kohdistuvat mm. tuulivoimaan"

Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola nostaa saman teeman aiheeksi blogikirjoituksessaan "Luulivoimaa", joka on julkaistu 13.3.2015. Kirjoituksessaan Korhola toteaa, että tuulivoiman lisärakentaminen johtaa rajujen yritystukien lisäksi sähkön tuonnin lisääntymiseen, koska säätövoima ei Suomessa riitä.


Kokoomus liittyi pääministerin johdolla tuulivoimatukien leikkaajiin 26.3.2015. Aiheesta kertoo esimerkiksi Helsingin Sanomat 26.3.2015 "Yhtenä esimerkkinä ovat energiatuet ja niistä etenkin tuulivoimatuet, joita nyt maksetaan noin sata miljoonaa euroa." ja Iltasanomat 26.3.2015"Vähennetään tehottomiksi arvioituja yritystukia. Pienennetään energiatukia, esim. tuulivoiman syöttötariffin kustannukset uusien hankkeiden osalta."



Muita linkkejä ja koosteita:

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Yleisötilaisuus Rekolanvuoren hankkeesta

Sysmän kunta järjesti OX2:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden keskiviikkona 11.3. klo 18 - 20 Sysmän Teatteritalolla.

Kiitos kunnanjohdolle hyvästä keskustelutilaisuudesta. Tässä tilaisuudessa esitetty Tapio Pitkärannan yhteenveto yhteisömme näkemyksestä Rekolanvuoren tuulivoimahankkeeseen liittyen.

Tilaisuuden päätteeksi järjestettiin käsiäänestys hankkeen puolesta ja vastaan. Yli 90% vastusti hanketta.

Tuulivoimaloiden elinkaarisuunnittelusta - kuka maksaa tuulivoimalan purkukustannukset?

Yksi tuulivoimarakentamiseen liittyvä näkökulma, joka on viime aikoina noussut yhä useammin esiin julkisessa keskustelussa, on tuulivoimaloiden elinkaarisuunnittelu.

Koska laajamittainen tuulivoimarakentaminen Suomessa on suhteellisen uutta, tuulivoimaloiden elinkaaren loppuvaiheeseen ei aina ole osattu kiinnittää sopimusvaiheessa riittävästi huomiota. Maailmalla huhutaan olevan tuhansia hylättyjä käytöstä poistettuja tuulivoimaloita, joiden purkaminen ei ole kenenkään yksittäisen tahon intresseissä suurten purkukustannusten vuoksi. Hylättyjen voimaloiden lukumäärästä kiistellään, mutta keskustelu tuo esiin tärkeän näkökulman - mitä tapahtuu, kun voimalat vanhenevat ja niitä ei voida pitää enää tuotantokäytössä?

Tuulivoimalan keskimääräinen käyttöikä on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan 20-25 vuotta. [1] Useiden lähteiden mukaan todellinen käyttöikä ainakin vanhemmilla voimalatyypeillä on kuitenkin huomattavasti lyhyempi (esim. [2], [3], [4]). Osassa Suomeen rakennetuista tuulivoimapuistoista voimalat on ostettu käytettyinä, joten niiden jäljellä olevaa käyttöikää lienee hankala arvioida.

Tuulivoimalan purkukustannuksistakin on monenlaista tietoa; purkukustannukset ovat nykytiedon valossa vähintään 20 000 - 120 000 euroa [Yleisradio: 13.10.2015], mutta julkisuudessa on ollut laskelmia myös huomattavasti suuremmista satojen tuhansien eurojen kustannuksista [5][6].

MTK:n neuvo maanvuokraajille on, että vuokrasopimuksissa olisi syytä selkeästi sopia myllyn purkuvastuu tuulivoimayhtiölle [5]. Kuvio muuttuu haasteelliseksi tilanteissa, joissa tuulivoimaoperaattori menee konkurssiin tai siirtää sopimuksen kolmannelle osapuolelle, joka ei syystä tai toisesta pystykään kantamaan purkuvelvoitetta. Valtio on sitoutunut maksamaan tuulivoimalalle korotettua syöttötariffia 12 vuoden ajan käyttöönotosta [7]. Mitä tuulivoimatuotannon kilpailukyvylle sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi.

Ääritapauksessa tuulimyllyn purku voi jäädä maanomistajan vastuulle ja pahimmassa tapauksessa suurin osa maanvuokratuloista uppoaa tähän työhön [5] [8]. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä asia on otettu huomioon Rekolan tuulivoimapuiston valmistelutyössä. Julkaisemme mielellämme lisätietoja tähän liittyen mikäli niitä meille toimitetaan!


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Tuulivoimalan vaikutus hirviin ja metsästykseen


Ruotsin yleisradion uutisen mukaan hirvenmetsästys on metsästysseuroissa vaikeutunut tuulivoima-alueilla, sillä hirvet eivät jää tuulivoima-alueille kuten aiemmin. Hirvet voivat mennä alueiden läpi, mutteivat etsi sieltä suojaa tai jää sinne lepäämään aiempaan malliin. Niin ikään saman lähteen mukaan Ruotsin Maatalousyliopiston (Uppsala) tutkimukset osoittavat, että hirvet / porot välttelevät tuulivoimaloiden lähellä olemista. Yleisesti voidaan sanoa, että laajaa tutkimustietoa aiheesta on tässä vaiheessa vähän saatavilla. Aihetta on käsitellyt omassa raportissaan myös Ruotsin ympäristöministeriö / Ympäristökeskus.

Rakennetusta tuulivoimapuistosta kuvatulla esimerkkivideolla pyörii Luhangan voimala noin 400 metrin päästä turbiinista. Voimalan melultaso vaihtelee tuuliolosuhteiden mukaan ja on pahimmillaan 108,5 dB eli kovempi kuin moottorisaha. Kysymys metsästäjille kuuluu: jos kyseiset voimalat rakennetaan hiljaiseen metsään, vaikuttaako puisto hirvien oleiluun alueella?

Ruotsissa metsästys on kielletty tuulivoiman kaava-alueilla (RiistakeskusIlkka). Sama käytäntö saattaa tulla myös Suomeen ja nykyisellään vuokrasopimuksissa on kirjavaa käytäntöä metsästykseen liittyen. Mikäli maakuntakaavassa alue vahvistetaan tuulivoima-alueeksi, se on kuntia velvoittava ja tuulivoiman etuoikeuksia ei voi kumota.

Metsästyksen arvoa henkisenä hyvinvointina puolestaan pohtii verkkolinkki "Hyvinvointi muutettava euroiksi". Joissain tapauksissa tuulivoimaloiden läheisyydessä on asetettu ampuma-aseiden käyttökieltoja.

Lähteet:

Suunnittelutarveratkaisun liitteisiin saatu lisää Rekolanvuoren havainnekuvia

Sysmän kunnan sivuille on saatu lisää OX2:n havainnekuvia tuulivoimapuistosta. Voit tarkastella niitä Liite_1.3_Havainnekuvat - kansiosta. Tietokonemallinteisia havainnekuvia voi verrata todellisiin valokuviin.

Havainnekuvien lisäksi dokumentista käy ilmi mm. voimalaitosten näkyvyysanalyysi eli kartta, joka kertoo kuinka monta voimalaa näkyy milläkin alueella. Tumman oranssilla kuvatuille tuhansien hehtaarien alueille näkyvät kaikki voimalat.


torstai 5. maaliskuuta 2015

Kiinteistövero onkin kolme kertaa markkinoitua pienempi

Monissa kunnissa on ollut väärää tietoa kiinteistöveron tasosta tuulivoimaloihin liittyen. Kunnissa on ollut vallalla käsitys, että tuulivoimapuiston voi tulkita voimalaksi ja periä siitä voimalatason kiinteistöveroa, joka voi olla kolminkertainen tavanomaiseen kiinteistöverotasoon verrattuna. 

Verohallinto on kuitenkin selvästi julkaissut, että näin ei ole. Tuulivoimapuistoon sovelletaan yleistä kiinteistöveroa.


Käytännössä tuulivoimapuiston kiinteistövero onkin siis kolmasosan siitä, kuin millä ajatus on kuntiin myyty. 


Esimerkkejä vääristä kuntiin levitetyistä tidoista:


  • Joutsan Seutu lehdessä julkaistussa kirjoituksessa tuulivoimayhtiö mainostaa kunnan kiinteistöverotuotoksi 120 000 euroa vuodessa eli 20 000 euroa vuodessa voimalaa kohden. Todellinen määrä olisikin noin kolmasosa vuodessa. Saman väärän tiedon kertoo Ari Meinander omassa kirjoituksessaan Itä-Häme 2014/04. 
  • Laukaa-Konnevesi lehti kirjoitti 3.10.2013 (linkki, linkki), että kuusi voimalaa tuottaisivat 168 000 euroa vuosittaisia kiinteistöveroja eli 28 000 euroa turbiinia kohden. 
  • Ilmatar-yhtiön hankkeesta Alajärvellä otsikoi Ilkka 20.3.2015 "Rahalla taivaallinen voima." Jutussa kerrotaan, että yhden tuulivoimalan kiinteistöverotuotto olisi 18 900 euroa.
  • Megatuuli yritys esitteli syyskuussa 2015, että kunta saa viidestä voimalasta kiinteistö- ja yhteisöverotuloja 125 000 euroa, eli 25 000 euroa per voimala (Linkki)
Asiasta kirjoittaa kansanomaisesti Turun Sanomat jutussaan Verotulkinta yllätti kunnat - tuulivoimarahat sivu suunTodellisuudessa verotulkinta on ollut tuulivoima-alan etujärjestön tiedossa jo vuodesta 2011 alkaen kuten Anni Mikkosen opinnäytetyöstä käy ilmi (linkki).


Esimerkkinä toteutuneesta hankeesta Pettumäen vuonna 2013 loppuvuodesta käynnistetty 2.5 MW tuulivoimala (Tilinpäätös 2014). Taseessa verotettavan rakennuksen toteutunut osuus on
530 649 euroa. Tällöin kiinteistöveron määrä 1% kiinteistöveroasteella on 530 649 euroa x 0,75 x 0,01 = 3979 euroa vuodessa.

Lisätietoa: Verohallinto

Valitus Luhangan voimaloiden melusta

Luhangan voimapuistosta on jätetty lähiasukkaiden allekirjoittama valitus Luhangan kuntaan. Asiasta kertoo Joutsan Seutu -lehden "Latamäen voimaloiden melusta valitus" -kirjoitus 4.3.2015.

Kirjoituksen mukaan asukkaat kärsivät melusta ja vaativat, että ympäristönsuojeluviranomainen tutkii asian.

Lisää aiheesta:

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Valokuvia tuulivoimaloista

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen sivulla on kokoelma valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista (TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista).

Jos pohditte miten nämä valokuvat vertautuvat Sysmään ehdotettuun tuulivoimapuistoon niin huomioittehan seuraavat asiat:
  • Sysmään haetaan rakennuslupaa esimerkiksi Luhankaa korkeammille voimaloille ja ne ovat lähempänä rantaa kuin Luhangassa.
  • Luhangassa järviä on pääosin vain yhdessä suunnassa eli voimalasta katsoen lännessä. Kuvat ovat pääosin kauempaa voimalasta kuin Sysmässä tavallinen järvimaisema on.
  • Sysmässä järviä on pohjoisessa, koillisessa, idässä, kaakossa, etelässä, lounaassa, lännessä ja luoteessa eli jokaisessa ilmansuunnassa. 
  • Sysmässä järvet ovat Joutsjärvi, Enojärvi, Keijäsjärvi, Nuoramoisjärvi ja Ala-Vehkajärvi, Majutvesi ja Ylä-Vehkajärvi
  • Sysmässä viisi voimalaa muodostaisivat ryppään joka näkyy kaikille järville suurempana kuin alla olevassa kuvassa

Minne kaikkialle voimalat näkyisivät Sysmässä? Tämä on yhtiön oma näkyvyysanalyysi


Some on uusi keino jalostaa tietoa päätöksenteon tueksi

Kirjoitimme sosiaalisesta mediasta keinona jalostaa tietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi (Some on uusi keino jalostaa tietoa).

Vastaavasta aiheesta kirjoittaa Salon seudun sanomat (Salon seudun sanomat: Aktivisti haastaa valtuutetun 10.3.2016).